Tehtävä on kuitenkin kova. Suomessa on jopa 50 000 nuorta, jotka ovat täysin ”kateissa”. Tämä vastaa lähes vuosittaisen ikäluokan verran alle 30-vuotiaita nuoria! Nämä kateissa olevat nuoret ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä, jopa koko loppuelämäkseen. Yleisesti on tiedossa, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Jokainen ymmärtää, että meillä ei ole tähän varaa. On häpeällistä, että monta tärkeää asiaa joudutaan usein ensin perustelemaan taloudellisten näkökohtien kautta. Taloudellisia motiiveja tärkeämpiä ovat inhimilliset syyt. Jokainen syrjäytynyt nuori on tragedia. Syrjäytyminen on kohtalo, jollaista kenenkään ei tulisi kokea. On meidän jokaisen vastuulla, että huolehdimme nuoristamme. Yhteiskuntatakuu tulee siis enemmän kuin tarpeeseen. SDP ajoi tätä asiaa vahvasti jo vaaleissa. Nyt teemmekin lupauksistamme totta.
Miten yhteiskuntatakuu sitten todellisuudessa toteutetaan? Pelkät puheet tai kauniit korulauseet eivät nimittäin vielä riitä. Koulutuksen tulisi muodostua pääpainopiste-alueeksi, sillä erityisesti osaaminen on avain yhteiskunnassa menestymiseen. Tavoitteena pitää olla se, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Siten nuorilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä. Nuorilla onkin jo nyt halua kouluttautua, siitä kertoo esimerkiksi se, että yhä useampi nuori hakee ammatilliseen koulutukseen. Ongelmana on, että kaikkialla ei ole tarpeeksi toiseen asteen koulutuspaikkoja. Kaikkia halukkaita ei siis onnistuta ottamaan sisään kouluihin. Meidän onkin syytä tarkastella toisen asteen koulutusta maantieteellisesti. Koulutus pitää järjestää koko Suomen mittakaavassa siten, että jokaisessa maakunnassa on riittävästi koulutuspaikkoja. Yhtälailla tulee ratkaista ensimmäistä kertaa koulutukseen hakevien opiskelupaikan varmistaminen.
Esille on nostettava myös kaksi muuta konkreettista toimenpidettä, joiden myötä yhteiskuntatakuu onnistuu. Ensimmäinen on etsivä nuorisotyö. Jo nyt on saatu erittäin hyviä kokemuksia eri puolilta maata, kun kunnat ovat panostaneet etsivän nuorisotyön kehittämiseen. Moni ”kadoksissa” ollut nuori on löydetty ja autettu takaisin yhteiskuntaan. Onkin huolehdittava, että jatkossa etsivään nuorisotyöhön löytyy riittävästi rahoitusta, koska omaa elämäänsä etsivä nuori tarvitsee aina aikuisen tukea ja ohjausta. Tätä ei valitettavasti ilman riittäviä taloudellisia resursseja ole mahdollista järjestää. Huomiota pitää kiinnittää myös oppisopimuskoulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Oppisopimuskoulutus on monelle nuorelle oiva tapa oppia ammatti, monelle mielekkäämpi kuin koulun penkin kuluttaminen. Yhtälailla oppisopimuskoulutuksen kautta voivat työelämän ovet avautua, koska moni oppisopimuksella työskennellyt voi tehdä itsestään työnantajalle korvaamattoman harjoittelunsa aikana.
Tässä on esimerkkinä muutama keino yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Mielessä on hyvä pitää, että kaikki ei ole kiinni rahasta. Yhteiskuntatakuun suhteen moni asia sujuu paremmin, kun annamme mielen olla avoinna uudenlaisille tavoille auttaa nuoria elämän polulla. Ei myöskään sovi aliarvioida vanhempien ja läheisten merkitystä nuoren syrjäytymisuhan katkaisemisessa. Jos tiedät nuoren joka viikko toisensa jälkeen pelaa yöt netissä erilaisia pelejä ja nukkuu sitten päivät kotona, on hälytyskellojen syytä alkaa soida huolesta. Ole tällöin yhteydessä kuntasi sosiaalivirastoon tai etsivään nuorisotyöhön, ja kerro heille huolesi lähimmäisestäsi. Vain yhdessä voimme muuttaa nuortemme ja yhteiskuntamme tulevaisuuden suuntaa!
