Sana digitalisaatio on esiintynyt viime aikoina tiheään uutisissa ja lehtien palstoilla. Hallitusneuvotteluissa kasaan kurotaan säästöesityksiä, joissa yhtenä säästöjä tuovana asiana on esiin noussut digitalisaatio. Sanaa on vaikea määritellä lyhyesti. Yksinkertaisesti kyse on kuitenkin kehityksestä, jossa erilaiset älykkäät, verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut lisääntyvät voimakkaasti eri aloilla. Digitalisaatio mullistaa monin tavoin entisiä tapoja tehdä asioita, ja se tarjoaa sellaisia mahdollisuuksia, joita emme osaa vielä ehkä edes aavistaa. Sitä on verrattu aikoinaan tapahtuneeseen teollisuuden automatisointiin, jolloin työn tekemisen tavat muuttuivat totaalisesti. Digitalisaatio ei kuitenkaan muuta vain teollisuutta, vaan vaikuttaa voimakkaasti myös palvelusektoriimme.
Digitalisaatio koskettaa jo nyt meitä aivan arkipäiväisissä asioissa. Terveydenhuollossa lääkärin ja potilaan välistä kanssakäyntiä on lisätty erilaisin tietokonein, sensorein ja testein. Potilaan ei tarvitse välttämättä lähteä lääkäriin, vaan lääkäri saa suoraan tarvittavat tiedot ja arvot potilaan käyttämältä laitteelta. Sähköisiä palveluita lisätään yhä tulevaisuudessa. Ne antavat osalle ihmisistä mahdollisuuden huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan nykyistä paremmin sekä saada tietoa asuinpaikasta riippumatta. Kaikki eivät näitäkään palveluita halua tai pysty käyttämään, ja se tulee myös ottaa huomioon sähköisen asioinnin vallatessa sosiaali- ja terveyspalveluita.
Eikö ole melko vanhanaikaista, että esimerkiksi rokotetietomme kulkevat vielä 2010-luvulla mukanamme rokotekortissa? Kun rokotetietojaan sitten joskus tarvitsee ja kortti on hukassa, niin on työn ja tuskan takana kerätä tiedot saamistaan rokotuksista elämänsä ajalta. Kela kehittääkin paraikaa palvelua, joka täydentää jo käytössä olevia Kansallisen Terveysarkiston (Kanta) palveluita. Tulevaisuudessa ihmiset voivat tallentaa palveluun omia terveystietojaan, esimerkiksi verenpaineen seurantatietojaan, jolloin ne pysyvät tallessa ja ovat tarpeen vaatiessa myös terveydenhuollon henkilöstön nähtävissä.
Koulumaailmassa koulujen ja kotien välistä vuorovaikutusta on puolestaan kehitetty ja kasvatusvastuun jakamista lisätty esimerkiksi sähköisten reissuvihkojen myötä. Tabletteja käytetään yhä enemmän ja sähköisten opetusmateriaalien hyödyntäminen yleistyy.
Digitalisaation aikaansaamat mahdollisuudet on tunnistettava ja hyödynnettävä laajasti, sillä murros voi tuoda mukanaan myös uhkia. Kun palveluja voidaan tuottaa yhä enemmän paikasta riippumattomasti, ulkomaalaiset yritykset tavoittelevat samoja markkinoita kuin kotimaiset yritykset. Tuolloin suomalaisilta yrityksiltä vaaditaan kykyä saavuttaa kilpailuetu paikallisella osaamisella ja asiakaslähtöisyydellä. Myös vientimarkkinoilla kilpailu on kovaa, sillä kaikki haluavat olla digitaalisen kehityksen etulinjassa.
Uudelta hallitukselta vaaditaan nyt rohkeutta tukea uutta osaamista ja luoda sille hyvät toimintaedellytykset. Valtio voi tukea yrityksiä voimakkaammin digitaalisuuteen siirtymisessä. Digitalisaation myötä osa vanhoista työpaikoista katoaa, mutta uusia syntyy aivan uusille aloille. Myös koulutusjärjestelmäämme on tarkasteltava tästä näkökulmasta. Meillä on hyvät mahdollisuudet kulkea digitalisaation kärkijuokoissa, sillä koulutustasomme on korkea ja ICT-osaamisella on vahva pohja. Nyt vaaditaan vanhoista ajattelumalleista luopumista ja rohkeutta, koko yhteiskunnassa.
