Ministeri Guzenina-Richardsonin johdolla lakiesitystä paranneltiin lausuntokierrokselta saatujen palautteiden myötä. Esimerkiksi jatkossa vanhustenhuollossa tehdään päätökset palvelujen myöntämisestä ja laaditaan palvelusuunnitelmat.
– Kiireelliset sosiaalipalvelut tulee antaa viivytyksettä ja muut palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Tämä parantaa ikääntyneiden asemaa huomattavasti, samoin kuin selkeyttää viranomaisten työtä. Olen myös tyytyväinen siitä, että lain mukaan ikäihmisellä on mahdollisuus tarpeen mukaan saada oma, nimetty vastuutyöntekijä. Tämä parantaa eteenkin niiden vanhusten asemaa, joilla ei ole apunaan omaisia, sanoo Kristiina Salonen.
Lakiesityksessä on monin tavoin pyritty varmistamaan, että vanhuspalvelut ovat laadukkaita ja ne turvaavat iäkkäälle henkilölle hyvän hoidon sekä huolenpidon. Esitys tuo viranomaisille velvollisuuden ilmoittaa palvelun tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä. Kunnan on myös julkaistava puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkkäälle henkilölle voidaan järjestää hänen tarvitsemansa sosiaalipalvelut.
– Erityisesti lain velvoite odotusaikojen julkaisemisesta eli jonotilanteen informoimisesta kuntalaisille puolivuosittain, asettaa vanhuspalvelujen tilanteen suuremman yleisön tietoisuuteen. Samalla syntyy myös parempi mahdollisuus kuntien väliseen tilannevertailuun, joka yleensä luo lisäpaineita kunnan päättäjille, kertoo Salonen.
Vanhuspalvelulain avulla on haluttu pyrkiä eroon laitosvaltaisesta ajattelusta, tukea itsenäistä suoriutumista kotona ja antaa vanhuksille entistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia, esimerkiksi vanhusneuvostojen kautta.
– Eritoten itsenäisen asumisen tukeminen on todella tärkeää inhimillisesti ja taloudellisesti. Laitoshoidon tulee olla vaihtoehto tilanteessa, jossa se on ikääntyneen henkilön turvallisen ja arvokkaan elämän turvaamiseksi välttämätöntä , lausuu Salonen.
