Vainoamisesta tulee virallisen syytteen alainen rikos. Se on tärkeää, sillä esitutkinta, syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely eivät saa olla riippuvaisia asianomistajan itse tekemästä rangaistusvaatimuksesta. Ihmisellä, joka vainoa on joutunut vuosikaudet kokemaan, voi pelon vuoksi olla erittäin suuri kynnys asian viemiseksi eteenpäin. Hän saattaa samasta syystä myös helposti perääntyä asiassa. Virallinen syyteharkinta onkin yhteiskunnalta voimakas signaali uhreille, että vainoaminen ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää.
Tutkimusten mukaan vainoamisen, vakavan väkivallan ja henkirikokseen johtaneen väkivallan yhteys on selkeä. Se korostuu erityisesti, jos tilannetta on edeltänyt parisuhde tai yksipuolinen kiintymys. Vainoamisessa nähdäänkin olevan myös sukupuolisia eroja: naiset vainoavat halutessaan parisuhteeseen kohteensa kanssa, kun taas miehet vainoavat päästäkseen takaisin parisuhteeseen ex-puolison kanssa. Yhtä kaikki, molemmat vainoamisen muodot ovat jatkossa tekoina tuomittavia.
