Joka kolmas työikäinen liukastuu tänäkin talvena, ja murtaa luitaan. Juuri työmatka on meille aikuisille se päivän vaarallisin hetkemme ympäri vuoden. Tapaturmat sattuvatkin yleensä tutuissa paikoissa. Myös ammattitaudit syntyvät arjessa työpaikoillamme. Niiden ehkäisyssä on otettu merkittäviä askelia eteenpäin, mutta yhä edelleen suomalaiset työntekijät sairastuvat työstä aiheutuviin sairauksiin.
Eduskunnassa on käsitelty viime viikot merkittävää lakipakettia, joka on ollut ministeriön valmistelussa jo seitsemän vuoden ajan. Uuden tapaturma- ja ammattitautilain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Tämänhetkinen lainsäädäntö on osittain peräisin jo 1940-luvulta. Lakisääteinen tapaturmavakuutus eli työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on Suomen vanhin lakisääteisen sosiaaliturvan osa, joten päivittäminen on enemmän kuin ajankohtaista. Monet asiat ovat nykyisessä työelämässä muuttuneet sitten 40-luvun ja tieto esimerkiksi ammattitaudeista lisääntynyt valtavasti.
Suomi on monella tapaa työntekijöiden oikeuksien ja työturvallisuuden mallimaa, mutta erilaiset työtapaturmat ovat yhä kuitenkin suhteellisen yleisiä. Työtapaturmien määrä on toki viime vuosikymmeninä ollut laskussa ja ne ovat aiempaa lievempiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomessa sattui kuitenkin yli116 000 työtapaturmaa ja melkein 23 000 työmatkatapaturmaa. Kuolemaan johtavia työtapaturmia sattui 32. Työterveyslaitoksen mukaan puolestaan vuonna 2012 todettiin yhteensä 4 404 ammattitautiepäilyä, joista korvattiin ammattitautina 1 776 tapausta.
Nyt käsiteltävän uudistuksen tärkein tavoite on kirjata lakiin vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet. Nykyisin ne ovat olleet osittain ratkaisu- ja oikeuskäytäntöjen varassa. Uudistus muuttaa lakia selkeämpään suuntaan. Lakiin on määritelty lääketieteellisen syy-yhteyden ja tapaturman käsitteet, mikä parantaa korvausjärjestelmän avoimuutta ja ymmärrettävyyttä. Jos lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja sairauden tai vamman välillä puuttuu, kyseessä ei ole työtapaturma tai ammattitauti.
Uuteen lakiin tulee myös muun muassa nykyistä yksityiskohtaisemmat säännökset olosuhteista, joissa sattuneet vahinkotapahtumat korvataan työturmana ja ammattitautina. Tällä hetkellä esimerkiksi kahvitauolla päälle kaatuneen kahvipannullisen tai lounastauolla tapahtuneen liukastumisen aiheuttaman vamman ei ole katsottu olevan työtapaturma, eikä niitä ole myöskään sen perusteella korvattu. Uuden lain mukaan työtapaturmina korvattaisiin niin työssä sattuneet tapaturmat, työpaikan alueella sattuneet tapaturmat kuin työpaikan alueen ulkopuolella sattuneet tapaturmat siten kuin niiden korvaamisesta on erikseen säädetty. Esimerkiksi lounastauon yhteydessä sattunut tapaturma työpaikan läheisyydessä korvattaisiin. Työmatkaan puolestaan katsottaisiin kuuluvaksi myös pieni poikkeaminen työmatkareitiltä vaikkapa lasten päivähoidon tai ruokakaupassa käynnin vuoksi.
Tavoitteena on myös nopeuttaa korvauskäsittelyä lyhentämällä määräaikoja. Vakuutusyhtiön olisi annettava päätös jo 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut ratkaisuun tarvittavat asiakirjat, kun nykyisin määräaika on kolme kuukautta. Uudistus vähentää asian kokonaiskäsittelyaikaa myös muutoksenhakutapauksissa. Hylkäävät päätökset tulisi perustella nykyistä paremmin. Tämä muutos on jo tehty muuhun etuuslainsäädäntöön.
Uuden lainsäädännön ohella tarvitaan myös tiedon lisäämistä ammattitaudeista ja työperäisistä sairauksista sekä niiltä suojautumiselta. Esimerkiksi asbestin käyttö on ollut Suomessa kokonaan kiellettyä vuodesta 1994. Suomen rakennuskannassa on kuitenkin yhä runsaasti asbestia, jolle voi altistua valveutunutkin työntekijä purkutöitä tehtäessä. Joskus työt aloitetaan ennen asbestiriskin selvittämistä. Vaikka työtapaturma- ja ammattitautiriski riippuu paljon ammatista, hyvää ennaltaehkäisyä kaikilla työpaikoilla on työtapoihin ja turvallisuuteen sekä työterveystoimintaan panostaminen. Jokaisen työpaikan tavoitteena tulisi olla nolla työtapaturmaa ja nolla ammattitautia.
