Kolumni on julkaistu 13.10.2022 Länsi-Suomessa.
Jo kymmenen vuoden ajan Suomessa on vietetty Kansainvälistä tyttöjen päivää lokakuun yhdentenätoista päivänä. Voisi ajatella, että maailman tasa-arvoisimpana maana meidän ei tarvitse Suomessa enää erikseen korostaa tyttöjen tai poikien asemaa. Silti tasa-arvoisuuden mallimaassakin epätasa-arvoisuus on yhä sukupuolittunutta. Naiset kohtaavat sen esimerkiksi työelämässä palkkauksen eroina ja miehet taas ovat huono-osaisuuden tilastoissa enemmistönä. Maailmanlaajuisesti katsottuna tyttöjen ja naisten asema on parantunut kuluneen kymmenen vuoden aikana vain vähän. Samaan aikaan sukupuolten tasa-arvoa vastustava, niin sanottu anti-gender-liikehdintä on vahvistunut. Tämä on heikentänyt tasa-arvokehityksen suuntaa aivan viime vuosina. Samalla se on hyökkäys demokratiaa vastaan. Myös Euroopassa. Yhä edelleen yli kolme miljardia tyttöä ja naista elää maissa, joissa sukupuolten tasa-arvo toteutuu heikosti.
Maailman köyhimpien valtioiden epätasa-arvoiset elinolot sekä naisten ja lasten heikko asema yhteiskunnassa lyövät eittämättä laineensa myös muualle maailmaan. Monissa maissa tytöillä ei ole mahdollisuutta kouluun, vaan heidän vastuulleen jäävät pienestä pitäen kotityöt. Pandemian aikana monet lapset jättäytyivät pois koulusta. Iso osa näistä lapsista oli tyttöjä. Ympäri maailmaa noin 130 miljoonaa tyttöä on poissa koulusta vielä tälläkin hetkellä. Tytöillä on edelleen poikia heikommat mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Kouluttamattomana ja täyskotityöllistettynä mahdollisuus itsensä elättämiseen tai omaan talouteen on monille nuorille naisille saavuttamattomissa.
Tämän vuoden tyttöjen päivän teemana oli tytöt ja talous. Plan International on järjestänyt #GirlsTakeover-tempauksen, jossa tytöt valtaavat johtajien paikat päivän ajaksi osoittaakseen kuinka naisilla on edelleen miehiä heikommat mahdollisuudet nousta johtaviin rooleihin. Tiedämme, että talous ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä. Maailmassa on edelleen paljon valtioita, joissa naisten on vaikea saada jalansijaa yhteiskunnassa, koska heillä ei ole mahdollisuutta hallita tai määrittää omaa talouttaan.
Kehittyvissä maissa peruskouluun pääsy kasvattaa tyttöjen tuloja aikuisina ja ammatillinen koulutus voi jopa tuplata tulotason. Naiset myös käyttävät ansaitsemansa tulot lähinnä perheensä hyvinvointiin ja lastensa koulutuksen mahdollistamiseen. Tyttöjen kouluttaminen on maailmanlaajuisesti paras ja nopein tie pois köyhyydestä ja sen periytymisestä. Suomen kehityspolitiikan päätavoite onkin edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia.
On tärkeää myös lisätä naisten tietoisuutta oikeudestaan ihmisarvoiseen työhön, sosiaaliseen suojaan ja tuloihin. Suomi vie maailmalle tietoa työelämäoikeuksista ja kohtuullisista työolosuhteista. Toistaiseksi naisten ja miesten tulot ovat globaalilla tasolla kaukana toisistaan. Maailman talousfoorumin teettämän selvityksen mukaan miesten maailmanlaajuinen keskiansio oli viime vuonna noin 23 tuhatta kansainvälistä dollaria, kun vastaava luku naisten kohdalla oli vain 13 tuhatta.
Tasa-arvotyö ei ole valmis. Kriisit ovat toimineet vain kasvualustoina epätasa-arvolle. Naisten asemaa heikentäviin tekijöihin puuttuminen ja sosiaalisten normien purkaminen edellyttävät myös miesten ja poikien osallistumista muutosprosessiin. Tasa-arvo tulee olla yhteinen tavoitteemme. Maailman tyttöjen tasa-arvoisempi tulevaisuus määrittää lopulta koko maailman paremman tulevaisuuden suuntaa.
