Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 14.6.2019
Jo vuosia päättäjät ovat tienneet, että taloudellinen panostaminen lasten hyvinvointiin tuottaa myös säästöjä pitkällä aikavälillä. Nykyisin tällaisista panoksista on alettu puhua hyvinvointitaloutena.
Kestävään kehitykseen kuuluu yhteiskunnan ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Sen vuoksi perinteisen talousajattelun rinnalla maan hallitus on uudessa ohjelmassaan tarkastellut tulevaisuutta myös hyvinvointitalouden näkökulmasta.
Hyvinvointitalous tarkoittaa hyvinvoinnin lisäämisen ja hyvän elämän edellytysten vahvistamista, joka tuottaa samalla myös taloudellista hyvää.
Uusi hallitusohjelma nojaa nyt rohkeasti niin hyvinvointitalous -ajatteluun kuin tulevaisuusinvestointeihinkin. Esimerkiksi hallitusohjelman panostukset lapsiin ja nuoriin ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja.
Yksi panostettu euro varhaiskasvatukseen tulee monien eri selvitysten mukaan yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten syöpäseulonnat, säästävät tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja. Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen kuntoutusjärjestelmäämme kehittämällä vähentää tulevaisuuden työkyvyttömyyseläkkeitä.
Julkinen talous on poliittisesti johdettua. Se on luonteeltaan toimeksiantotaloutta. Julkista taloutta hoidetaan kansalaisilta saadulla valtuudella. Toiminta ei tavoittele voittoja, vaan varoja on kerättävä niin paljon kuin kansalaiset ja heidän valitsemansa poliittiset päättäjät edellyttävät ns. toimeksiantojen toteuttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että taloutta johdettaisiin hallitsemattomasti tai vailla tehokkuustavoitteita.
Hyvinvointitaloudessa korostetaankin, että taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia on pystyttävä ennakoimaan paremmin tekemällä vaikuttavuusarviointeja, laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sekä ottamalla käyttöön uusia skenaariomenetelmiä ennen lopullisia päätöksiä.
Talousinformaatio on tärkeä tekijä julkistaloutta johdettaessa. Talous on väline toiminnan toteuttamiselle, yhteiskunnallisten tehtävien ja velvoitteiden hoitamiselle. Se ei kuitenkaan ole ainoa päätöksiä ohjaava asia. Linjauksia tehtäessä on osattava suhteuttaa talousinformaatiota myös esimerkiksi palveluiden todellisuuteen.
Esimerkiksi vanhuspalveluiden rakennemuutos on tuonut kustannussäästöjä, mutta samaan aikaan keskustelu kodin muuttumisesta pahimmillaan vanhuksen säilytyspaikaksi on nostanut uuden näkökulman tehtyihin talouslinjauksiin.
Toimeksiantajien eli äänestäjien viesti vanhusten hyvinvoinnin parantamisesta on nyt otettu tosissaan. Panostukset lapsiin ja vanhuksiin on paitsi inhimillistä, mutta myös oikeaa hyvinvointitalouspolitiikkaa.
Historiallisesti tarkasteltuna esimerkiksi kaikille lapsille luotu peruskoulu on ollut mitä parhain tulevaisuusinvestointi. Tällaisilla hyvinvointi-investoinneilla on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on sodan jälkeen noussut maailman vauraimpien maiden joukkoon.
Osaamiseen ja hyvinvointiin tehdyt panostukset ovat vahvasti tukeneet myös taloudellista kasvua. Sen vuoksi nyt on uskallettava luoda myös toisen asteen maksuton tutkinto osaksi kaikkien suomalaisten saamaa koulutuspohjaa. Se on taloudellista kasvua ja ihmisten hyvinvointia tukeva tulevaisuusinvestointi.
Lopultahan talouden tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen ihmisille.
