Maamme väestö ikääntyy, ja se vaatii meitä tarkastelemaan monia asioita uusin silmin. Koko yhteiskunnan on otettava huomioon se, että entistä suurempi osa väestöstä on ihmisiä, joilla voi olla esimerkiksi liikuntarajoitteita tai erilaisia apuvälineitä liikkumisen ja omatoimisuuden tukemiseksi. Myös tukipalvelujen tarpeet kasvavat. Jo joitakin vuosia vanhuspalveluiden suuntaus on ollut laitoshoidon sijasta pyrkiä tukemaan iäkkään hoitamista kotona. Sen vuoksi olemassa olevia koteja on ollut tarpeen varustaa niin, että tilat mahdollistaisivat turvallisen asumisen kotona.
Vuoteen 2030 mennessä Suomessa tarvitaan jopa miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa, josta valmiina on tällä hetkellä vain noin kolmasosa. Edessä on siis iso urakka. Tänä vuonna hyväksyttiin asetus, jolla on tarkoitus edistää esteetöntä rakentamista selkeyttämällä sääntöjä ja vähentämällä kuntien välisiä tulkintaeroja esimerkiksi ulko-ovien leveyksissä. Esteettömissä rakennuksissa on se etu, että ikääntyneiden ja vammaisten lisäksi ne hyödyttävät muitakin. Leveät hissit, hyvä valaistus ja muut asumismukavuutta lisäävät tekijät helpottavat kaikkien arkea. Meneillään on vielä myös Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hanke, jossa on tavoiteltu hissirakentamisen kasvua vähintään 500 jälkiasennushissiin vuodessa. Suomessa noin puolessa kaikista kerrostaloista ei ole hissiä. Portaat ovat toki paras tapa liikkumiseen aina siihen asti, kunnes omaa kuntoaan ei voi enää kohottaa porrasjumpalla, vaan niiden käyttö vaarantaa terveyttä ja turvallisuutta.
Tarvitsemme lisää esteetöntä uudisrakentamista, mutta paljon voi tehdä myös jo olemassa olevien asuntojen osalta. Asuntojen muutostöillä, kuten kynnysten poistolla, ovien leventämisellä ja luiskien rakentamisella voidaan tukea ikäihmisten hyvinvointia ja omatoimista asumista kotona mahdollisimman pitkään. Asunnon muutostöiden avustaminen ei kuitenkaan ole ainoa keino tukea kotona asumista. Kotiin tuleva asumisohjaaja osaa kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joilla voidaan parantaa kodin turvallisuutta nopeasti ja maksutta. Esimerkiksi moni kompastuu kotonaan aina lattialla olleisiin mattoihin tai täyteen ahdatussa makuuhuoneessa yöllinen vessakäynti voi osoittautua esteradaksi. Huonekalujen uudelleen sijoittelulla ja valaistuksen lisäämisellä on jo iso vaikutus ikäihmisen turvallisuuteen. Asumisohjaaja pystyy näkemään kodin eri tavalla kuin sen asukas, ja antamaan ehdotuksia muutoksista.
Eksote-alueella Lappeenrannassa toimii Iso apu -palvelukeskus, jossa voi tutustua muun muassa Toimiva Huusholli -esimerkkikotiin. Toimivassa huushollissa neuvotaan kotona asumista tukevissa ratkaisuissa, ja siellä on nähtävillä erilaisia arkea helpottavia välineitä. Ikäihmisen kotiin ei välttämättä tarvita useita hintavia erikoislaitteita. Kyse voi olla pienistä mukavuutta ja turvallisuutta lisäävistä asioista, kuten leikkuulaudan piikeistä, jotka pitävät leipää paikallaan tai pistorasioiden ajastimista.
Kotona asumistakin voitaisiin turvata nykyistä paremmin jakamalla tietoa. Asuntojen muutostöistä ja niiden rahoituksesta tai ikäihmisen arkea helpottavista ratkaisuista ei välttämättä tiedetä. Viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä on otettava koko Suomessa tosissaan kotona asumisen tukemisen näkökulma laajasti. Tarvitsemme Iso apu -palvelukeskuksen kaltaisia pisteitä, josta saa asumisohjausta elämäntilanteen muutoksien yhteydessä. Tulevaisuuden asuminen tulee olla entistä enemmän esteetöntä, ja siihen on varauduttava hyvissä ajoin.
