Jätimmekin hiljattain eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan demarijäsenten kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen julkisten palveluiden kilpailuttamisesta. Julkisissa hankinnoissa ja kilpailuttamisessa näyttää olevan vaikeaa hahmottaa kokonaistaloudellisuus. Liian usein kilpailutus tehdään tosiasiassa pelkällä hinnalla. Näin taisi käydä ministeriöllekin, jonka kuitenkin voisi ajatella olevan osaamisessa kärkikaartia. Hankintalain ja EU:n sisämarkkinoiden kilpailusääntöjen tarjoamat mahdollisuudet kilpailuttaa laatua, ympäristökriteereitä ja sosiaalisia ulottuvuuksia ovat kuitenkin käytännön tasolla vaikea konkretisoida.
Ongelman ydin on se, että kilpailutusta tehtäessä huomio kiinnittyy vain sen sisältöön. Tällöin on vaikea hahmottaa ja kartoittaa riskejä sekä huomioida kokonaistaloudellisuutta. Esimerkiksi vaikutuksia kunnalle tai yhteiskunnalle ei juuri osata arvioida. Kilpailuttajan tulee myös miettiä kilpailuttamisen riskejä etukäteen. Kun tarjouspyyntö on jo lähetetty, tilannetta on sen jälkeen vaikea korvata. Trafikaan ei varmasti osannut ennakoida työn siirtyvän pois Suomesta. Erityisen ikävää on se, että työ siirtyy pois sellaiselta alueella, joka on ollut voimakkaiden aluepoliittisten toimien kohteena ja jonka työllisyysnäkymät ovat muutenkin synkät.
Valtion teettämän työn tulisi työllistää suomalaisia. Kun kokonaisuus on ulkoistettu ja kilpailutettu, tuntuu maalaisjärjelle olevan enää vähän sijaa. Esimerkkinä tästä voisi nostaa Raumalla rakennettavan ulkovartiolaivatilauksen. Samaan aikaan kun telakalla käydään yt-neuvotteluja, tuodaan Romaniasta työntekijöitä laivaa rakentamaan. Tämä siitä syystä, että aikataulusta ollaan jäljessä ja sovitun mukaiseen luovutukseen pääsemiseksi pitää osa työstä ostaa alihankkijoilta. Ei mitään järkeä valtion kokonaistaloudellisesta näkökulmasta katsoen. Jonkun pitäisi katsoa asiaa kokonaisuutena Suomen työllisyyden kannalta ja viivästyttää valmistumista muutamia viikkoja, jotta pystytään työllistämään omat työntekijät ulkomaalaisen työvoiman sijaan ja jättämään veroeurot Suomeen.
Kaikki osapuolet tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että Suomen tämän kevään ja koko vuoden kenties tärkein haaste on työllisyyden ja kasvun edellytysten luominen. Olisi siis hyvä, että julkinen sektori voisi osaltaan näyttää esimerkkiä suomalaisen työn turvaajana, ja julkisten hankintojen kilpailuttamiseen saataisiin enemmän malttia ja tolkkua sekä kokonaisvaltaista ajattelua.