Julkaistu Satakunnan Viikossa 7.10.2019
Pariskunta kertoo lehtihaastattelussa säästävänsä rahaa, jotta he voisivat vielä kolmannen kerran kokeilla lapsen saamista hedelmöityshoidon avulla. He ovat jo pitkään toivoneet raskautta alkavaksi, ja hakeutuneet yksityiselle lapsettomuusklinikalle. Televisiossa toinen nainen kertoo laittaneensa turvallisuutensa alttiiksi etsiessään sijaissynnyttäjää ulkomailta. Se on tehtävä salassa, sillä Suomen lainsäädäntö ei mahdollista sijaissynnyttäjää kohtunsa menettäneelle naiselle. Molempien pariskuntien kertomuksesta välittyy kipeä kaipuu omaan lapseen. Monta vuotta on mennyt apua etsien, yrittäen, toivoen ja pettyen.
Syntyvyys on laskenut Suomessa merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2018 maahamme syntyi 47 307 lasta, kun vuonna 2008 sama luku oli 59 530 lasta. Maatamme mullistava muutos on saanut meidät havahtumaan. Miksi Suomeen ei enää synny lapsia kuten ennen? Syntymättömien suomalaisten jäljille voisimme helpoimmillaan päästä vertaamalla ihmisten toivottua ja toteutunutta lapsilukua.
Suomessa noin 3000 paria on vuosittain lapsettomuushoidossa. Väestöliiton Perhebarometri 2015 selvitti tahattoman lapsettomuuden yleisyyttä 20–50-vuotiailla suomalaisnaisilla. Tutkimuksen perusteella joka viides nainen oli kokenut jossain vaiheessa tahatonta lapsettomuutta. Tahattoman lapsettomuuden kokemukset lisääntyivät iän mukaan. Se on melko yleistä siis. Siitä huolimatta meillä ei ole kovin tarkkoja tietoja tahattomasta lapsettomuudesta. Tiedämme kuitenkin, että puolison puute on edelleen keskeinen lasten saamisen este, mutta lapsettomat vuodet lisääntyvät myös niillä, jotka elävät puolison kanssa.
Kaikki vanhemmaksi haluavat eivät saa julkisesta terveydenhoidosta tarvitsemaansa apua tai joutuvat odottamaan hoitoa kauan. Osa etsii apua yksityisistä palveluista. Jotkut joutuvat keskeyttämään hoidot korkeaksi kohoavien kustannusten takia. Onneksi moni myös onnistuu saamaan haaveilemansa lapsen autettuna.
Laskevan syntyvyyden kauhistelun sijaan autetaan perheitä täyttämään toivottu lapsiluku. Neuvolamme kohtaavat lapset ja lapsiperheet, mutta jo hyvin varhaisessa vaiheessa pitäisi tavata myös ne, jotka haaveilevat lapsista. Pitkät jonot lapsettomuushoitoihin ovat kohtalokkaita, sillä ajan kuluessa raskauden todennäköisyys pienenee ja useamman lapsen saaminen vaikeutuu. Rahan ei pitäisi nousta esteeksi hoitojen saamisessa. Tarkistetaan myös lainsäädäntöämme. Esimerkiksi sijaissynnytys tulisi palauttaa Suomeen säännellyissä ja rajatuissa tilanteissa terveydellisin perustein.
Useamman kuin joka viidennen naisen ja joka neljännen miehen ennustetaan jäävän lapsettomaksi. Syntyvyyden kasvattamiseksi tarvitaan monia erilaisia toimia. Aloitetaan auttamalla heitä, jotka ovat tahattomasti lapsettomia. Heidän toiveensa vauvasta koskettaa nyt jo koko yhteiskuntaa.
