Kolumni julkaistu alunperin Uusi Aika -lehdessä 22.5.2019.
Hallitusneuvottelut käynnistyivät toukokuun toisella viikolla. Seuraavat päivät ratkaisevat sen, millaiseksi tulevan hallituksen ohjelma lopulta muotoutuu. Toistaiseksi neuvotteluista on viestitty hyvää henkeä. Edellisen kauden riitelyn ja repimisen jälkeen Suomessa onkin kaivattu takaisin sopimisen ja toistensa ymmärtämisen kulttuuriin. Se on edellytys myös sille, että voimme ajaa maakuntien kannalta tärkeitä hankkeita yli hallitus- ja oppositiorajojen. Tehtävää nimittäin riittää Satakunnassakin.
Parhaimmillaan Satakunta edistää koko Suomen elinvoimaa. Satakunnalla on kuitenkin onnistuakseen esteitä ensin ylitettävänään, ja niihin tarvitaan valtiovallan panosta. Liikenne- ja infrahankkeista Valtatie 8 Turku-Pori –välille ja VT 2 –liikennekäytävän kehittäminen pitää saada vauhdilla eteenpäin, Pori-Tampere-Helsinki –henkilöraideliikenteen kehittämistä unohtamatta. Kattavat liikenneyhteydet ja perusväylänpito ovat maakunnan elinehtoja. Lisäksi Rauman ja Porin satamat ovat Suomen kilpailukyvynkin kannalta avainasemassa ja ansaitsevat myös tulevan hallituksen huomion. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelmasta, Teollisuuspilotti 2020:sta, löytyy koko maakunnan vahva, yhtenäinen kehittämiskokonaisuus. Teollisuuspilotilla edistettäisiin teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista. Kasvuohjelmaan liittyy vahvasti myös Satakunnan korkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyön kehittäminen, sekä toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen. Osaava työvoima ja sen kouluttaminen ovat meidän menestyksellemme välttämättömyys.
Satakunnalla on myös oleellinen asema ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Maakunnassamme tehdään innovaatioita puhtaamman teollisuuden ja elinkeinoelämän puolesta. Tässä olisikin tulevalla hallituksella mahdollisuus olla kehittämässä satakuntalaisista ympäristöinnovaatioista koko Suomelle tärkeää vientituotetta ja menestystarinaa. Ilmastonmuutosta ei ratkaista ilman kestävän kehityksen edellytyksillä, ja Satakunnasta löytyy niin energia-, jätetekniikka- kuin vesialankin huippuyrityksiä. Meillä on kaikki ratkaisun avaimet käsissämme.
Vaikka toivommekin, että hallitusohjelmassa näkyvät nämä satakuntalaisille tärkeät asiat, odotamme ratkaisuja myös isoihin koko Suomea kohdanneisiin vaikeuksiin. Eduskuntavaaleissa annettu luottamus tulee lunastaa nyt aidoilla teoilla. Jos emme pysty täyttämään lupauksiamme, kansalaisten usko vaikuttamiseen romahtaa.
Vanhustenhuollon tilaan on tehtävä akuuteimmat toimenpiteet viipymättä ja katsottava vanhustenhuollon parantamista myös kokonaisuutena. Ne virheet, joita on aiemmin tehty, eivät voi enää missään nimessä toistua. Esimerkiksi hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään on toteuttava pikimmiten, kotihoidon laatua on kehitettävä, kuntoutusta tulee parantaa, saattohoito tulee järjestää kaikille tarvitseville ja on luotava uusia yhteisöasumisen paikkoja.
Samalla on syytä muistaa pienituloiset eläkeläiset, jotka eivät tällä hetkellä tule toimeen omillaan, vaan joutuvat tinkimään esimerkiksi ruuasta tai lääkkeistä selvitäkseen arjen taloudellisista taakoista. Siksi alle 1 400 euroa kuukaudessa ansaitsevien toimeentuloa on parannettava. Neuvotteluissa on ymmärrettävä, että asumisen kalleus sekä terveydenhuollon ja lääkkeiden kasvavat kustannukset laittavat monet normaalituloisetkin eläkeläiset tiukoille. Ratkaisevaa onkin tulojen, verouksen ja maksujen luoma kokonaisuus.
Yksi tulevan hallituksen suurimmista hankkeista tulee olemaan luonnollisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen. Ihmiset eivät voi kuitenkaan odottaa enää rakenteiden uusimista päästäkseen hoitoon. Tarvitsemme vahvan lisäpanostuksen terveyskeskuksien lääkäri- ja hoitajaresursseihin. Voimme parantaa asiakaspalvelua erilaisia teknisiä ratkaisuja lisäämällä. Lisäksi on parannettava tutkimuksiin pääsyä. Yleislääkäreiden portinvartijan tehtävä erikoissairaanhoitoon on muutettava sillanrakentajan työnkuvaksi.
Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle on ollut jo pitkään sosialidemokraattien tavoitteena. Työllisyystavoitteiden kannalta pitkällä tähtäimellä on hyvinkin paljon merkitystä sillä, millaista koulutuspolitiikkaa luomme Suomeen. Tällä hetkellä aivan liian moni jää ilman toisen asteen koulutusta ja ammattia.
Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta toisaalta vahva kunnianhimo luo myös vahvaa toivoa tulevalle. Samalla on syytä muistaa, että näissä eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestivät selvästi muutoksen puolesta. Tehdään nyt se muutos!
Kristiina Salonen, kansanedustaja
