15 vuotta sitten tupakointia oli jo Suomessa rajoitettu valtaosassa julkisia tiloja. Kun lähdin tuolloin opiskelijavaihtoon Portugaliin, kohtasin kulttuurishokin välittömästi lentokoneesta poistuttuani. Lentokentällä tupakoitiin kaikkialla. Hyvin pian huomasinkin tulleeni kulttuuriin, jossa tupakointi oli enemmän normi kuin poikkeus. Opettajat tupakoivat luokkahuoneissa, koulun aulassa olevassa opiskelijakahvilassa tupakoitiin ja bussipysäkillä äiti tupakoi pieni lapsi sylissään ilman vihaisia katseita kanssamatkustajilta. Nuorelle tytölle Portugali tuntui tupakoinnin osalta takapajulalta, jossa ei vielä oltu ymmärretty tupakoinnin merkitystä terveydelle. Suomi taas tuntui edistykselliseltä hyvinvointimaalta. Näin on ollutkin. Suomessa juuri vahvojen kieltojen myötä tupakointikulttuuri on muuttunut valtavasti.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi kesän aluksi yksimielisen mietinnön paljon julkisuudessakin olleesta tupakkalain uudistamisesta. Tupakkalain kokonaisuudistuksella säädetään kansallisia tiukennuksia tupakkalakiin ja pannaan täytäntöön EU:n tupakkatuotedirektiivi. Tupakkatuotedirektiivin myötä muun muassa mentolin makuiset savukkeet kielletään vuonna 2020 koko EU-alueella ja pakkauksiin tulee yhdistetyt terveysvaroitukset. Myös sähkösavukkeet sekä niissä käytettävät nesteet tulevat tupakkalain piiriin. Tupakan vastikkeita, kuten energianuuskaa säännellään aiempaa tiukemmin. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että vuonna 2030 alle 5 % suomalaisista käyttäisi tupakkaa tai muita nikotiinituotteita.
Erityisesti lapsia ja nuoria halutaan suojella tupakan haitoilta ja vähentää tupakoinnin houkuttelevuutta. Vaikka nuorten tupakointi on vähentynyt, markkinoille on tullut paljon muita tupakan kaltaisia ja nikotiinia sisältäviä tuotteita, jotka nuoret voivat kokea houkutteleviksi. Lapsen ja nuoren voi olla vaikea mieltää kynää tai huulikiiltoa muistuttavat Hello Kitty -kuvioiset, glitterillä koristellut sähkösavukkeet mansikanmakuisine nesteineen tupakkatuotteiksi. Nikotiiniton piristäviä aineita sisältävä energianuuska taas houkuttaa ja koukuttaa jopa alakouluikäisiä samalla tavalla kuin energiajuomat ja voi helposti johtaa oikean nuuskan käyttämiseen. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan lähes kymmenesosa 14–18-vuotiaista pojista on kokeillut energianuuskaa. Energianuuskarasia ei poikkea millään tavalla nuuskarasiasta. Tuote kopioi oikeaa nuuskaa kaikin tavoin. Ainoastaan nikotiini puuttuu tuotteesta. Juuri tällä tavalla nuoria houkutellaan heihin kohdistetuilla lähes oikean oloisilla tuotteilla tulevaisuudessa tupakkatuotteiden käyttäjiksi.
Lain myötä tupakointikieltoja laajennetaan ja mahdollisuuksia rajoittaa parveketupakointia lisätään. Taloyhtiö voi hakea kunnalta lupaa kieltää parveketupakointi kokonaan. Jokaisella on kuitenkin yhä oikeus tupakoida omassa asunnossaan, parvekkeellaan ja ulkoalueellaan, jos se ei aiheuta haittaa muille talon asukkaille. Autossa tupakointi on jatkossa kielletty, jos samassa kyydissä matkustaa alle 15-vuotias lapsi. Kielto on merkittävä valiokunnan aikaansaama lisäys lakiin. Se suojaa alaikäisiä passiivisen tupakoinnin haitoilta, jotka autossa ovat lapsen kehittymättömille keuhkoille moninkertaisesti haitallisempia kuin esimerkiksi ravintolatupakointi aikuiselle. Lainsäätäjinä halusimme antaa vahvan moraalisen viestin lapsen terveyden suojelemisen tärkeydestä.
Suomen tupakkalaki on jo valmiiksi ollut maailman kireimpiä. Sen ansiosta tupakointi on viime vuosikymmenet ollut selvässä laskussa. Savuttomuudesta on tullut normi. Ne ajat, jolloin esimerkiksi baareissa ja yökerhoissa sai tupakoida tai kun koulujen ja sairaaloiden pihoilla oli tupakkarinkejä, tuntuvat hyvin kaukaisilta. Puhumattakaan siitä, että Marlboro-mies kelpasi mainostamaan lähes mihin tahansa lehteen tupakoinnin iloja. Tästäkin huolimatta tupakointi on yhä maassamme keskeinen kansanterveyden ongelma, joka aiheuttaa yli 4 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Perinteisen tupakan haitat tunnetaan kyllä hyvin, mutta esimerkiksi sähkösavukkeissa käytettävä höyry voi altistaa ihmiset sellaisille terveysriskeille, joita ei vielä edes tunneta. Sen vuoksi on hyvä, että myös nämä uudet tuotteet tulevat nyt tiukemman sääntelyn alaiseksi.
Pelkällä lainsäädännön tiukentamisella ei tietenkään saada aikaan parhaita tuloksia, vaan rinnalle tarvitaan muita toimenpiteitä. Esimerkiksi kouluissa olisi tärkeää puhua tupakan lisäksi vielä enemmän myös muiden tupakkatuotteiden haitoista. Tupakoinnin lopettamista pitäisi tukea nykyistä paremmin, sillä suuri osa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa, mutta aina se ei onnistu yksin. Suurin työ on kuitenkin tehtävä siinä, että yhteiskunnan pienituloisimmat ja vähiten koulutetut eivät vuodesta toiseen olisi tupakoinnin takia yhteiskunnan sairaimpia ja huonovointisimpia. Tavoitteena tuleekin olla koko kansan kattava savuton Suomi.
