Julkaistu Länsi-Suomessa 10.9.2020
Euroopan unionin monivuotinen rahoituskehys ja elpymiskokonaisuus tuovat värikkyyttä politiikan alkusyksyn keskusteluihin. Samalla keskustelua käydään koko EU:n tulevaisuudesta. Koronakriisi on jättänyt jälkensä myös EU:hun. Sen vaikutus jäsenmaiden talouteen ja koko kauppa-alueen tulevaisuuteen on yhä epäselvä. Varmaa on, että pahiten koronan runtelemat maat saavat seuraavaksi vastaansa pahimmat talouskriisit.
EU:n kyseenalaistamiseen tarjoutuukin nyt hyviä paikkoja: Brexit, koronapandemia ja talouskriisi. Vuosikausia EU:sta eroamista on pidetty populistisena vaalipuheena. Britannian EU-eron myötä eroaminen on aito vaihtoehto muillekin maille.
Koronapandemia taasen ylitti kaikki kansalliset rajat, mutta EU:ssa komissio näyttäytyi lähinnä hitaana kriisitoimijana. Jäsenmaat tekivätkin omat päätöksensä rajoituksista ja niiden puruista pääasiassa kansallisella tasolla. Jäsenmaiden päätöserot näkyvät EU-maiden kesken myös erilaisissa koronatilastoissa. Suomi erottuu tilastoissa edukseen.
Kolmanneksi nyt käsillä olevan talouskriisin aiheuttamat vaikeudet kussakin jäsenmaassa syövät helposti lisää EU:n kannatusta kansalaisten mielissä. Rahasta tullaan riitelemään maiden erilaisten tilanteiden ja tarpeiden myötä.
Yksittäisten maiden taloudellinen toipuminen koronakriisistä edellyttää kuitenkin koko EU:n sisämarkkinoiden nopeaa elpymistä – myös Suomen osalta. Suomen vientiteollisuus työllistää jo 1,1 miljoonaa ihmistä. 60 prosenttia tästä viennistä kohdistuu EU:n sisämarkkinoille. Siksi EU:n elpymispaketti on merkittävä sysäys Suomen ja koko Euroopan talouden seuraaville askelmerkeille.
Talouskriisistä selvitäkseen yritykset tarvitsevat uusia investointeja. EU:n elpymisrahastossa piilee myös Suomen talouden elpymisen kannalta tärkeä siemen. Tukirahat ovat sidoksissa investointeihin, joilla tuetaan vihreää taloutta, digitalisaatiota, tutkimusta ja kehitystä. Löytyisikö sinun työpaikastasi tällaisia kehityshankkeita? Satakunnan on löydettävä nopeasti omat investointihankkeensa.
Euroopan komission analyysin mukaan Länsi-Suomi on yksi Euroopan haavoittuvimpia alueita koronakriisistä johtuvan talouden taantuman vuoksi. Vuonna 2018 Länsi-Suomen teollisuuden liikevaihto oli lähes 36 miljardia euroa. Teollisuus työllisti 99 000 henkilöä. Jos Länsi-Suomen vientiyritykset eivät selviä kriisistä, vaikuttaisi se katastrofaalisesti alueemme työllisyyteen ja tulevaisuuteen, mutta samalla myös koko Suomeen. Meidän tulevaisuutemme on siis kiinteästi sidoksissa Euroopan talouden elpymiseen – halusimmepa me sitä tai emme.
EU:sta ei ole kansallisvaltionkorvaajaksi, mutta se voi olla ratkaisijan roolissa globaaleissa, kansallisvaltiot ylittävissä, ilmiöissä, kuten ilmastonmuutoksen, terrorismin tai pandemiasta syntyneen talouskriisin hoidossa. EU:lla on nyt näytön paikka koronakriisin seurausten hoidossa.
