Suomen raiteet viedään tulevaisuuteen – Euroopan kärjessä

Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 25.10.

Toimittaja Kari Suni vertasi kolumnissaan (17.10.) Digirata-hanketta lankapuhelimista älypuhelimiin siirtymiseksi. Vertaus on varsin osuva. Rataverkon uudistamishankkeen tavoitteena on modernisoida koko Suomen rautatieverkoston tekniset järjestelmät. Kulunvalvontajärjestelmän digitalisoinnilla voimme tuottaa reaaliaikaista tietoa junien kulusta sekä tehdä rautatieliikenteestä turvallisempaa ja entistä ennakoitavampaa niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta.

Suni viittasi kolumnissaan myös tiedotteeseen, jonka julkaisimme 8.10. yhdessä Eeva Kallin (kesk.), Heidi Viljasen (sd.) ja Jari Myllykosken (vas.) kanssa. Toimme tiedotteessa esiin hämmennyksemme siitä, että Digiradan valmisteluvaiheen loppuraportissa nostettiin esille kaksi vaihtoehtoa Digiradan pilotiksi, vaikka Tampere-Pori/Rauma -rata oli jo aiemmin parlamentaarisessa työssä valikoitunut pilottiradaksi. Valitettavasti loppuraportti toi Digiradan uudelleen maakunnan edunvalvontalistalle. Viime viikot satakuntalaiset ovat tehneet aktiivisesti edunvalvontatyötä Digiradan saamiseksi radallemme.

Digirata-pilotin saaminen on Satakunnalle tärkeää. Satakunta olisi ensimmäinen alue Suomessa, joka pilotin kautta saisi Digiradan käyttöönsä ja olisi näin rataverkon kehityksen kärjessä. Modernin kulunvalvontajärjestelmän on tarkoitus olla käytössä koko Suomen rataverkolla vuoteen 2040 mennessä. Satakunnassa olisi siis pilotin kautta mahdollisuus hyödyntää uuden järjestelmän tuottamaa dataa, tietoa, huomattavasti muita alueita aikaisemmin. Logistiikan kehittäminen on avain asia alueellisen elinvoiman lisäämisessä. Se toisi vetovoimaa myös uusille investoinneille ja vastaisi esimerkiksi teollisuuden, ulkomaankaupan ja satamaliikenteen kasvaviin tarpeisiin. Uuden kulunvalvontajärjestelmän tuottama lisääntyvä datan auttaisi parantamaan henkilöjunaliikenteen palveluita ja matkustajien asiakaskokemusta. Sen avulla voitaisiin myös lisätä liikenteen ennakointia esimerkiksi säähän liittyviin haasteisiin varautumisessa ja äkillisten raideongelmien ratkaisemisessa. Tulevaisuuden raideliikenne voi digiaikaan siirryttyään olla myös jotain sellaista, jota emme vielä edes osaa ajatella. Sen vuoksi emme aio antaa periksi tästä mahdollisuudesta olla rataverkon kehityksen kärjessä.

Soveltuuko Tampere-Pori/Rauma -rata sitten pilotointiin? Kyllä. Ratamme sopii parhaiten Digiradan pilotiksi juuri radan ominaisuuksien ja sen nykyisen liikennöinnin soveltuvuuden vuoksi. Radan sijainti, liikennerakenne, kalustokierto ja tarve uudistukselle ovat keskeisiä. Myös Satakunnan vahva automaatio- ja logistiikkakoulutus ja -osaaminen sekä alueelle odotettavat investoinnit ja henkilöliikenteen määrän kasvu ovat syitä, joiden vuoksi Tampere-Pori/Rauma-rataosan on jo todettu soveltuvan pilotiksi hyvin.

Digiradan toteutuminen tukisi samalla muiden Satakunnan rataverkkoa koskevien tavoitteiden toteutumista, kuten henkilöjunaliikenteen palauttamista Rauma-Kokemäki-rataosuudelle. Vaikka Digiradan pilotointi toteutetaan suunnitelmien mukaan vasta vuosina 2025–2026, päätös pilotointikohteesta tehdään kuitenkin jo lähiaikoina. Edunvalvontatyötä onkin tehtävä monen ratahankkeen osalta samaan aikaan.