Rauma visioi tuolloin Kouvolan tavoin, että perustason erikoissairaanhoidon osaamisen tulisi kiinnittyä nykyistä vahvemmin perusterveydenhuoltoon lähelle potilasta. Halusimme lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta nopeammilla hoitoketjuilla ja varhaisella puuttumisella. Aika ajoin tuntui siltä, että Rauma oli ajatuksineen melko yksin. Tavoitteeseemme tuoda osa erikoissairaanhoidon palveluista osaksi kaupungin palveluja suhtauduttiin jopa vähättelevästi. Nyt samasta asiasta keskustellaan valtakunnallisesti.
Maahamme esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jonka kirkkaimpana tavoitteena pitää olla kansalaisten terveyden parantaminen. Tavoite on yksinkertainen, mutta koko järjestelmän uudistaminen onkin jo monimutkaisempi asia. Jotain on kuitenkin pian tehtävä, sillä terveyserot ovat kasvaneet ja juuri peruspalvelut heikentyneet. Luottamus julkiseen perusterveydenhuoltoon on heikentynyt. Eikä ihme, sillä palveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat kuntien taloudellisista ja henkilöstöresursseista riippuen.
Tulevaisuudessa tilanne vaikeutuu vielä selvästi, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähentyy. Osaavan henkilöstön saaminen onkin nyt turvattava myös muualle kuin pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Palvelua ja työn vaikuttavuutta tulee parantaa saumattomien palvelukokonaisuuksien avulla. Yhden oven -periaatteella asiakkaan tulisi saada tarvitsemansa sosiaali- tai terveyspalvelu ilman, että hallinnon rajat vaikeuttavat tai pitkittävät avun saamista. Terveyskeskuksissa kautta maan on pystyttävä vastaamaan 2020-luvun ihmisten tarpeisiin, jotka ovat massajonotusten sijaan yksilöllistä, monimuotoista ja ehkäisevää terveyspalvelua.
Raumalla aluesairaalan toiminnot siirtyivät lopulta osaksi kaupungin omaa toimintaa. Tavoitteitamme ei vielä ole täysin saavutettu, mutta uusi malli onkin vastikään käyttöönotettu. Kattavien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi 40 000 asukkaan Raumalla käyttäjäpohjaa on laajennettava entisestään. Se, millaiseksi kokonaisuudeksi lopulta Rauman seudun tai koko maan palvelut jatkossa muodostuvat, ratkeaa lähiaikoina. Vaikka keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ympärillä pyöriikin hallinnossa ja rakenteissa, meillä päättäjillä pitää olla kirkkaana ohjaavana päämääränä parantaa kansalaistemme terveyttä ja tasa-arvoisuutta. Sen päämäärän toteutuminen tulee näkyä ja tuntua kansalaistemme arjessa, kun uudistustyö on viimein valmis.
