Ensimmäiset viikot taisin elää vahvojen tunteiden vallassa. Arvokas työympäristö tuntui juhlavalta. Muutos niin monella elämän osa-alueella toisaalta jännitti minua ja toisaalta kutkutti. Ensimmäistä kertaa istuessani istuntosalissa oli olo epätodellinen ja samalla kiitollinen. Presidentin puhuessa eduskunnalle mietin, että tässä historiallisen arvokkaassa istuntosalissa tulee kansanedustajien väkisinkin käyttäydyttyä arvokkaasti. Muutamaa viikkoa myöhemmin ensimmäisessä väittelevässä täysistunnossa olinkin yhtäkkiä keskellä sirkusta.
Kunnon sirkus on värikäs ja äänekäs, sekä sen saapumisen huomaavat kaikki. Nämä tunnusmerkit täyttyivät eduskunnan istuntosalissa tiistaina. Paikalla oli ennustajaa, akrobaattia ja leijonankesyttäjää. Ennustajat katsoivat vuorotellen kristallipalloonsa ja pyrkivät näkemään tulevaisuuteen. Estradilla esiintyi myös taitavia verbaaliakrobaatteja, jotka kilpaa taipuivat mitä erilaisimpiin kielikuviin, sanojen vääntelyyn ja kääntelyyn. Pellet taas pyrkivät puheenvuoroillaan herättämään erityisesti median huomion. Tähän pyrittiin välillä epäsovinnaisellakin käytöksellä ja hauskuuttamalla. Pellen tärkein tehtävä lienee kohdistaa katseet oleellisen sijasta epäoleelliseen. Pelle saa ihmiset uskomaan kasvoilleen maalattuun kuvaan. Todellisuus onkin sitten usein jotain ihan muuta.
Istuntosalista löytyi myös urhollisia leijonankesyttäjiä, jotka kuvitteellinen raippa kädessään yrittivät taltuttaa pahimmat ärjyjät ja asettaa heidät ruotuunsa. Leijonankesyttäjän rooli lankeaakin usein ministereille. Rauhallisesti ja kärsivällisesti on kohdattava kaikki se karjunta, joka salista tulee. Kesyttämiseen löytynee monia keinoja, mutta eräs tehokkaimmista keinoista on antaa valtaa. Moni leijona on kesytetty sillä tavoin.
Kunnon sirkusta ei saada aikaiseksi, jos paikalla ei ole iso joukko katsojia. Niitä löytyi tiistainakin itse salista ja sen lehtereiltä. Katsojat sitten arvioivat, että kenen esitys vakuutti parhaiten. Esiriipun sulkeuduttua katsojat eivät kuitenkaan näe miten pelle vakavoituu, leijona viedään takaisin häkkiinsä ja akrobaatti yrittää toipua esityksen aikaisista loukkaantumisistaan.
Huomaan siis liittyneeni jonkinlaiseen sirkukseen. Oma roolini tällä areenalla on vielä etsinnässä, mutta se löytyy varmasti työskentelyn käynnistyttyä kunnolla. Esiintyminen estradilla ei saisi kuitenkaan olla kansanedustajan tärkein tehtävä. Asioihin vaikuttaminen kun tapahtuu paljon ennen asian käsittelyä istuntosalissa. Työ tehdään valiokunnissa, ryhmäkokouksissa ja verkostoitumalla. Tämä työ ei ole näkyvää, mutta sitäkin vaikuttavampaa. Itse asiassa vaikuttamisen paras hetki on juuri nyt – nimittäin suljettujen ovien takana ja julkisuudelta piilossa luodaan maahamme uutta hallitusohjelmaa. On paljon vaikuttavampaa olla mukana siellä kuin valita verbaaliakrobaatin rooli istuntosalissa.
