Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 22.6.2020.
Satakuntalaiset eivät pidä suurta ääntä itsestään. Vaatimattomuus kuuluu hyveisiimme. Olemme toisenlaisia kuin pohjalaiset, jotka ”tuloo” leuhkasti esille, vaikkei olisi edes leuhkittavaa. Satakunnassa se tuntuu tyhjänpuhumiselta. Teot puhukoot puolestamme.
Tuota hyvettämme on viime vuosina myös kyseenalaistettu. Olemme ymmärtäneet, että jos emme itse nosta vahvuuksiamme esiin, ei sitä kukaan puolestamme tee. Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja edustajakollega Jari Myllykoski ovat erityisesti Helsingissä kunnostautuneet Satakunnan kehujina.
Satakuntalaisten kansanedustajien edunvalvonnan heikkoudesta on puhuttu iät ja ajat. Kansanedustajat ja hallitukset vaihtuvat, mutta puheet säilyvät. Edunvalvontaa onkin vaikea absoluuttisesti mitata. Myytin toistamista kannattaa miettiä. Psykologit sanovat, että juuri uskomukset alkavat toteuttaa itse itseään.
Heinäkuussa päättyy vuoden pestini Satakunnan kansanedustajien puheenjohtajana. Murran myyttiä ja kehun joukkuettani. 200 kansanedustajasta kahdeksan on Satakunnasta. Kahdeksasta yksi on ministeri, kaksi varapuheenjohtajana eduskuntaryhmissä, yksi ryhmänsä työvaliokunnassa, kaksi kansliatoimikunnassa ja yksi ryhmäpiiskurina. Nämä kaikki ovat vaikuttamisen ja vastuun paikkoja, joihin moni eduskunnassa pyrkii, harva pääsee.
Edustajamme ovat hyvin perillä edunvalvonnan kärjistämme. Kahdeksan hengen joukossa ei voi jättää alueellisia asioita muiden hoidettavaksi. Esimerkiksi 36 uusmaalaisen kansanedustajan porukassa tilanne on jo toinen.
Pieni Satakunta tarvitsee silti edunvalvonnan onnistumiseksi laajan rintaman. Maakunta-, kunta-, elinkeinoelämä- ja järjestöaktiivit tekevät pitkäjänteistä edunvalvontatyötä, joka jää monille pimentoon. Vaikka se ei ole jatkuvasti otsikoissa, sitä tehdään tosissaan.
Vaatimaton luonteemme saa lisävirtaa onnistumisista, eikä kiitoksen sanominen satakuntalaisia vielä ylpeäksi tee. Edunvalvontatyö ei lopu koskaan. Kun yksi tavoite on saavutettu, jonossa on kymmeniä. Palapeliä kootaan pala kerrallaan.
Nykyinen eduskunta aloitti vuosi sitten. Hallituksen viimeisin päätös toi valtatie 8:n Eurajoen risteysalueen remonttiin 27 miljoonaa euroa. Hallitusvuoden aikana Satakunta on saanut rahoitusta Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto-radan peruskorjaukseen, vt 8:n Eurajoki–Luvia-ohituskaistoille ja Tampere–Pori-radan kunnostamiseen. Lisäksi rahoitusta on myönnetty pienempiin tien kunnostuksiin, kuten Laitakarin kevyen liikenteen väylälle.
Olemme iloinneet merivoimien Laivue 2020 -alusten rakentamisesta Raumalla, sekä opiskelupaikkojen lisäyksestä ja tutkintoalojen monipuolistumisesta. Eikä ylipistokeskuskaupunkien pääsy valtion ekosysteemisopimukseen ja sen rahoitukseenkaan ollut itsestäänselvyys.
Ihan suotuisa on kulunut edunvalvontavuosi ollut Satakunnalle. Sikses.
