Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 9.1.2020.
Uutissuomalainen kirjoitti joulun alla, että hoitotakuun toteutumisen arviointi on mahdotonta. Lehti perustaa väitteensä eroihin Terveyden ja hyvinvointilaitoksen keräämien tilastojen ja aluehallintovirastojen alueeltaan keräämien tietojen välillä. THL kerää tietoja nykyisen hoitotakuun toteutumista, jossa kiireettömään hoitoon tulisi perusterveydenhuollossa päästä kolmessa kuukaudessa. Ministeriössä valmistellaan parasta aikaa muutosta, jonka jälkeen kiireettömään hoitoon tulisi päästä seitsemässä päivässä koko Suomessa.
Uutinen nostaa esille tärkeän seikan. Tieto sekä sen ajantasaisuus ja luotettavuus ovat ratkaisevia asioita sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle ja palvelujen parantamiselle. Puhumme tietojohtamisesta. Sen tavoitteena on osuvan ja oikea-aikaisen tiedon nopea soveltaminen. Tietoa ihmisten hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista on jo kunnissakin määrällisesti paljon, ja siksi keskeistä onkin osata erottaa oleellinen tieto epäoleellisesta ja luoda tiedon hallintaa. Tieto mahdollistaa toiminnan suunnittelun, toimeenpanon, kriittisen tarkastelun ja toiminnan puutteita koskevien korjausliikkeiden tekemisen.
Suomessa on massiiviset järjestelmät väestön hyvinvointitietojen keräämistä varten. Se saattaa luoda illuusion siitä, että tieto automaattisesti muuttuisi ymmärrykseksi ja toiminnaksi. Ymmärrys ja tiedon merkitys muodostuvat vasta vuorovaikutuksessa. Jos keskustelu jää vain tilastojen julkaisutasolle, tieto muuttuu teoiksi hitaasti. Yhteiskunnallinen vuoropuhelu mahdollistaa tiedon syvemmän ymmärtämisen, ja vasta siitä syntyy viisaus, jota ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan.
Uutinen ei osoita hoitotakuun seuraamisen mahdottomuutta, vaan yhteisen vuoropuhelun tarpeellisuutta. On löydettävä yhteinen ymmärrys THL:n tilastoista ja aluehallintoviraston kohtaamasta kansalaisten todellisuudesta, jotta tiedetään, missä pitää parantaa. Tieto ei kuitenkaan synnytä vielä tekoja, vaan usein teot vaativat lisää resursseja. Suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen vaatii muutosvaiheessa rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankerahoitushaun tammikuussa. 70 miljoonan euron rahoituksen avulla aloitetaan ympäri Suomen kehitystyö, jonka pohjalta rakennetaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset. Näissä keskuksissa tavoitellaan laajaa palvelutarjontaa ja nopeaa peruspalveluihin pääsyä. Kiireettömässäkin asiassa tarpeen arvioinnin mukaiseen hoitoon tulisi päästä seitsemässä päivässä. Väestön hyvinvoinnin parantamiseksi ratkaisevaa on päästä auttamaan varhaisessa vaiheessa, mieluiten ehkäistä jo ennakkoon alkava ongelma. Tietojohtamisen lisäksi tavoitteeseen pääsy vaatii lisää niitä, jotka tekevät työn. Lisäksi väestön ikääntyessä palveluiden tarve kasvaa. Näihin tarpeisiin vastaamaan tarvitaan lisää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.
Tärkeintä ei nyt siis ole se, miten hoitotakuun toteutumista seurataan, vaan se, miten ylipäänsä seitsemän päivän hoitotakuu saadaan toteutetuksi mahdollisimman nopeasti. Odottavan asiakkaan aika on pitkä.
P.s. Tekstiviestipalstalla kysyttiin minulta lääkkeiden omavastuusta. Lääkehuollon kokonaisuudistus on ministeri Pekosen valmistelussa. Sen linjaukset selviävät myöhemmin. Vastaan mielelläni kaikkiin kansalaisten kysymyksiin. Parhaiten minut kuitenkin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta kristiina.salonen@eduskunta.fi tai numerosta 050 512 0010.
