Kunnat, joissa asukkaita on 20 000–50 000, voivat jatkossa itse järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja harkinnan mukaan joitakin perustason erikoissairaanhoidon palveluita. Vaativimpien sote-palveluiden saatavuuden turvaamiseksi näidenkin kuntien on kuitenkin kuuluttava myös sote-alueeseen. Tällaisella väestöpohjalla kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista päättävät oman kunnan vaaleilla valitut valtuutetut. Esimerkiksi terveyskeskus, neuvola ja vanhuspalvelut kunta saisi edelleen järjestää alueellaan itse. Sen sijaan pääosan erikoissairaanhoidon palveluista, esimerkiksi synnytyssairaalan palvelut, järjestäisi vastuukunta.
Kaikkien alle 50 000 asukkaan kuntien tulee siis kuulua vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Käytännössä tämä sote-alue tarkoittaa nykyistä sairaanhoitopiiriä ja vastuukunta Poria. Nykyiset sairaanhoitopiirit saavat halutessaan jatkaa toimintaansa nykymuodossa vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen ne hallinnollisina organisaatioina puretaan.
Raumalla on siis jatkossakin mahdollisuus säilyttää nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut Rauman kaupungin järjestäminä ja hallinnoimina palveluina. Etenkin jos kaupungin talous on kunnossa, alan osaajia pystytään rekrytoimaan Raumalle ja palvelut pystytään tuottamaan ilman kunnissa vallalla olevia tekohengitystoimia, kuten massiivista keikkalääkärirumbaa. Silti nykyiset perustason erikoissairaanhoidon palvelut, jotka tämän vuoden alusta alkaen on ollut Rauman kaupungin omaa palvelutuotantoa, turvataan seudullemme parhaiten juuri riittävällä väestöpohjalla. Yli 50 000 asukkaan kunta voisi järjestää laajan perustason palveluita, kuten osan erikoissairaanhoidosta alueellaan. Kyseessä tulisi kuitenkin pääsääntöisesti olla kunta, ei kuntien yhteistyönä toteutettava kuntayhtymä. Tällainen tahtotila tulee kuitenkin olla koko seudun yhteinen tavoite, ei ainoastaan Rauman.
Vastuukunta-malliin liittyy edelleen monia avoinna olevia kysymyksiä. Ehkä yksi suurimmista kysymyksistä on sote-alueen kuntien mahdollisuus osallistua vastuukunnan järjestämistä palveluista päättämiseen. Jos siis nykyiset sairaanhoitopiirin palvelut ovat jatkossa Porin koko maakunnan alueelle tuottamia palveluita, millaisella hallinnolla turvataan muille kunnille muukin kun maksajan rooli? On selvää, että seuraavina kuukausina meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kun asioita nyt kuitenkin rauhassa ja yhteistyöllä pohditaan, saadaan aikaan valtiovallalle esitettäväksi sellainen malli, jolla turvataan alueen palvelut. Ennen kaikkea meidän tulee kuitenkin luoda toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille asukkaille.
