Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tiedotustilaisuudessaan perjantaina sote-uudistuksen aikatauluista ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman etenemisestä.
Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankerahoihin tarttumista, sillä niiden kautta luodaan pohja sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiselle.
- Kun ihminen sairastuu tai kohtaa vakavia vastoinkäymisiä elämässään, on palveluiden tehtävänä auttaa häntä eikä jättää yksin. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen tehtävänä on parantaa palveluiden saatavuutta. Tällä haettavalla hankerahalla pitäisi löytää ratkaisut esimerkiksi hoitoon pääsyyn seitsemässä vuorokaudessa, Salonen kertoo.
- Yhteiskunta on muuttunut ja sosiaali- ja terveyspalveluiden on pystyttävä mukautumaan muuttuneisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset tarvitsevat palvelua myös ilta- ja viikonloppuaikaan. Palveluiden on oltava ihmisten saatavilla, Salonen painottaa.
- Tulevaisuuden sote-keskus panostaa esimerkiksi lasten ja nuorten auttamiseen varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi psykososiaaliset palvelut ja monialainen perhekeskus ovat keinoja, joilla voidaan vähentää raskaan lastensuojelun tarvetta ja tukea paremmin vanhemmuutta ja parantaa lasten hyvinvointia, Salonen korostaa.
Salonen nostaa esiin, että tulevaisuuden sote-keskuksilla on tarkoitus kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden saatavuutta ja vastata yhteiskunnallisten mukanaan tuomiin haasteisiin.
- Meillä on yhteiskunnassa kaikki se tieto olemassa, jota tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi, mutta resurssit eivät kohdennu nyt sen tiedon mukaisesti. Me tiedämme, että mitä varhaisemmassa vaiheessa todetaan vaikkapa alttius jollekin pitkäaikaissairaudelle, voidaan neuvonnan ja ohjauksen avulla poistaa elämästä riskiä lisäävät tekijät, Salonen sanoo.
- Toimimalla ennaltaehkäisevästi voidaan jopa kokonaan välttyä vakavalta sairastumiselta. Näin on esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Sen vuoksi varhainen hoitoon pääsy ja sitä seuraavat panostukset ihmisen hyvinvoinnin ja arjen muutoksiin vähentävät erikoissairaanhoidon myöhempää tarvetta. Lisäksi tiedämme, että panostamalla esimerkiksi oireilevan lapsen tukemiseen koulussa ja perheessä voidaan välttää raskaammat lastensuojelulliset tarpeet. Kaikki tämä tieto pitäisi pystyä muuttamaan käytännössä teoiksi, Salonen vaatii.
- Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten luottamus pelastustoimea, poliisia ja koulujärjestelmääkin kohtaan on korkea, mutta se on viime vuosien aikana rapautunut sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tätä luottamusta voidaan palauttaa vain tarjoamalla apua silloin kuin ihmiset sitä tarvitsevat. Ja siksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ”oven” on oltava avoin ihmisille nykyistä paremmin, Salonen perustelee.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
p. 050 512 0010
