Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai päätökseen asiantuntijakuulemisensa julkisen talouden tulevien vuosien raameista. Valiokunnan jäsenen Kristiina Salosen (sd.) käsitys lapsiperheiden tiukkenevasta tulevaisuudesta vain vahvistui asiantuntijakuulemisten myötä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi täysin selväksi, että säästöt ja leikkaukset kohdistuvat pahimmin samoihin ihmisiin, pienituloisiin eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin. Elämä vaikeutuu kohtuuttomasti etenkin heillä, jotka ovat tähän saakka juuri ja juuri tulleet toimeen omillaan.
Asiantuntijat ovat tuoneet vahvasti esiin huolensa siitä, ettei hallitus ole arvioinut päätöstensä kokonaisvaikutuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sd-ryhmä yhtyy huoleen. Kristiina Salonen nostaa yhtenä esimerkkinä lapsiperheiden aseman.
Monet etuusleikkaukset ja maksukorotukset kohdistuvat suoraan pienituloisten perheiden arkeen. Pienituloisille perheille jokainen lapsilisäeuro on tärkeä. Viime hallituskaudella lapsilisäleikkaukset kompensoitiin pienituloisille verotuksen lapsivähennyksellä. Nyt hallitus aikoo lakkauttaa lapsilisän indeksisidonnaisuuden eikä esitä mitään korvaavaa järjestelmää vuonna 2018 poistuvalle lapsivähennykselle, Salonen toteaa.
Yksittäisistä säästöistä puhuminen on aina helpompaa kuin tuoda ilmi se, mikä vaikutus usealla leikkauksella ja toimenpiteellä on yksittäiseen perheeseen. Vain hahmottamalla kokonaisuuden voi ymmärtää sen, miten kohtuuttomaan tilanteeseen osa suomalaisista nyt joutuu. Kaikkia leikkaukset eivät kosketa, mutta sitä joukkoa, jotka kamppailevat rahan riittävyydestä jo nykyisin, ne koskettavat sitäkin suuremmin. Esimerkkinä tästä ovat yksinhuoltajat.
Salosen mukaan päätöksiä ja niiden seurauksia täytyisi katsoa pidemmällä aikavälillä kuin vain ensi vuoden talousarvion tai hallituskauden näkökulmasta.
Tässä taloustilanteessa ja näiden isojen leikkausten vuoksi nyt jos koskaan tarvittaisiin arviointia eriarvoisuuden ja sen lisääntymisen kustannuksista yhteiskunnalle. Eriarvoisuuden kasvaessa hyvin todennäköisesti myös pahoinvoinnin kustannukset kasvavat. Hyvää talouspolitiikkaa on se, ettei tänään luoda lisäkuluja tulevaisuuteen, sanoo Salonen.
