Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) mukaan niin kutsuttu avoin adoptio tunnetaan Suomessa vaihtoehtona edelleen hyvin huonosti, vaikka se voisi avata uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lastensuojelussa, kun mietitään lapsen sijoittamista.
Adoptiolainsäädäntö uudistui heinäkuussa 2012, ja tuolloin tuli mahdolliseksi niin kutsuttu avoin adoptio. Siinä siteet syntymäperheeseen eivät lapsella adoptiosta huolimatta katkea, vaan hänellä on mahdollisuus pitää biologisiin vanhempiinsa yhteyttä adoption jälkeenkin. Yhteydenpidosta, tapaamisista ja muista pelisäännöistä sovitaan etukäteen. Muuten adoptio ei juuri poikkea tavallisesta adoptiosta, eli avoin adoptio on esimerkiksi yhtä lailla sitova eikä sitä voi purkaa. Sen vuoksi se voi tuoda lapselle ja uusille vanhemmille pysyvyyttä ja turvaa normaalia sijoitusta enemmän, selvittää Salonen.
Salonen sanoo, että nyt on kuitenkin noussut esiin, ettei uutta mahdollisuutta vielä tunneta riittävän hyvin. Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä järjesti aiheesta seminaarin, jossa kävi hyvin selväksi, että esimerkiksi lastensuojelussa niin sanottu avoin adoptio ei ole vielä vaihtoehto, kun mietitään lapsen sijoituksen vaihtoehtoja.
Lastensuojelu kamppailee vähenevien resurssien ja kasvavan asiakasmäärän kanssa. Samaan aikaan sijaisperheistä on huutava pula. Koulutusta ja tiedotusta asiasta tarvitaan kipeästi, jotta esimerkiksi sijaisperheeksi ryhtymistä arkailevat voisivat löytää uuden mahdollisuuden ottaa perheeseensä lastensuojelua kaipaava lapsi. Ns. avoimella adoptiolla voi olla monia etuja: lapsi oppii tuntemaan oman taustansa ja juurensa, hänellä on elämässään enemmän pysyvyyttä ja jatkuvuutta sekä läheisiä aikuisia. Myös biologisille vanhemmille voi olla helpottavaa tietää, mitä lapselle kuuluu ja että he voivat tavata häntä.
Seminaari järjestettiin yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa.
