20.11. vietettiin lapsen oikeuksien päivää. Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) toivoo, että lapsia muistetaan myös vuoden muina 364 päivänä.
Lapsen asema ja hyvinvointi on muuttunut vuosien saatossa merkittävästi. Suomesta on haluttu tehdä sellainen maa, jossa kaikilla lapsilla olisi mahdollisuudet hyvään elämään. Keskeisiä peruspilareita ovat neuvola- ja päivähoitojärjestelmien luominen, peruskoulu sekä perheiden tukeminen taloudellisesti tiukassa paikassa sosiaalitukien kautta, sanoo Salonen.
Salonen kantaa kuitenkin huolta lisääntyneestä lapsiperheköyhyydestä.
Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen ei ainoastaan tuo puutetta terveellisestä ja monipuolisesta ruoasta tai vie mahdollisuuksia mielekkäisiin harrastuksiin, vaan monien tutkimusten mukaan se lisää lasten ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunnetta koulussa ja kaveripiirissä.
Salonen huomauttaa, että nyt tehdään sellaisia päätöksiä, joiden vaikutukset nähdään 25 vuoden päästä, kun nykyiset lapset ja nuoret kasvavat aikuisiksi.
Päättäjiltä kaivataan sydämen viisautta ja kykyä ymmärtää päätöstensä vaikutuksia pidemmällä aikavälillä kuin vain ensi vuoden talousarvion näkökulmasta. Nyt kuitenkin teemme monin tavoin lyhytnäköisiä säästöjä lasten kustannuksella. Siksi on tärkeää, että kehitetään lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. On hienoa, että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017 eduskunnan täysistuntoon tuodaan ensimmäistä kertaa myös laajasti faktaa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Suomessa, kun käsittelyyn tulee lapsiasiavaltuutetun kertomus. Jos kertomuksen käsittely istuntosalissa avaisi silmämme lasten tilanteelle nyky-Suomessa, Salonen toivoo.
Kristiina Salosen vetämän Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän johtokunta jätti 20.11. ministerille kirjallisen kysymyksen lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnista päätöksenteossa.
