Psoriasisliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) on huolissaan korkeiden hoito- ja lääkekustannusten vaikutuksista pitkäaikaissairaisiin.
Kenenkään ei pitäisi joutua tinkimään ruuasta tai siirtämään lääkkeiden hankintaa liian korkeiden kustannusten takia, Salonen toteaa.
Neljä kansalaisjärjestöä julkaisi viime viikolla selvityksen pitkäaikaissairauksien kustannuksista. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton, Crohn ja Colitis ry:n, Psoriasisliiton ja Reumaliiton teettämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pitkäaikaissairauksista koituvia kustannuksia ja potilaiden näkemyksiä siitä, miten maksujärjestelmää tulee kehittää. Kristiina Salonen pitää tutkimuksen viestiä merkittävänä.
Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Kansalaisjärjestöjen teettämästä tutkimuksesta on saatu tärkeä viesti pitkäaikaissairauksien kustannuksista ja niiden vaikutuksista sairastaviin ihmisiin. 36 prosenttia tutkimukseen osallistuneista koki pitkäaikaissairaudesta koituvat kustannukset melko tai erittäin suurena taloudellisena rasitteena. Lääkkeiden hankkimisesta koituneet taloudelliset rasitteet ovat koskettaneet pienituloisten lisäksi myös keskituloisia ihmisiä, Salonen kertoo.
Salonen on huolissaan taloudellisten rasitteiden vaikutuksista pitkäaikaissairaisiin. Tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljäs vastaajista on joutunut siirtämään lääkkeiden hankintaa hinnan vuoksi. Välttämättömistä menoista on joutunut tinkimään lähes joka neljäs. Joka kymmenes on jättänyt lääkärin suositteleman lääkkeen kokonaan hankkimatta hinnan vuoksi.
Juuri tällaisten syiden takia ihmiset Suomessa maksavat veroja ja sen kautta vakuuttavat itsensä saamaan apua pahan päivän varalle. Hyvinvointivaltion tehtävä on tukea ihmistä kaikissa elämäntilanteissa. Tällainen tilanne ei ole kestävä, Salonen sanoo.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin kohdentaa lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen viisi miljoonaa euroa vuosittain 2019-2022. Salonen pitää päätöstä hyvänä alkuna, mutta ei vielä riittävänä.
Jos lääkekustannukset kasautuvat esimerkiksi alkuvuodelle tai sairastuminen tapahtuu yllättäen, joutuu ihminen pahimmillaan kattamaan omavastuunsa lainaamalla jostain rahaa. Taloushuolet eivät kohenna sairaan terveydentilaa, päinvastoin. Helpotusta tilanteeseen voisi tuoda vuosittaisen lääkeomavastuun jaksottaminen ja erilaisten maksukattojen yhdistäminen. Tutkimukseen vastanneista 80 prosenttia piti lääkeomavastuun jaksottamista kannatettavana ajatuksena. Omavastuun jaksottamisen voisi jakaa esimerkiksi neljään osaan, Salonen ehdottaa.
