Kolumni on julkaistu Satakunnan Viikossa 5.10.2022.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Tämä suuri palvelujen hallinnointitavan muutos tähtää suomalaisten hyvinvoinnin kasvamiseen ja terveyserojen kaventumiseen. Pyrimme näin myös vastaamaan ikärakenteen muutoksesta johtuvaan palvelutarpeiden kasvuun paremmin. Muutoksen ensimmäinen vaihe on onnistunut, jos alkuvuodesta asiakas ei vielä huomaa koko muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut sujuvat kuten aikaisemminkin, tietojärjestelmät toimivat ja henkilöstö pystyy työskentelemään kuten ennenkin. Muutokset seuraavat vaiheet ovat onnistuneita, jos ne näkyvät asiakkaillekin.
Koska sote-uudistus on historian suurimpia, murehditaan eri puolilla Suomea tällä hetkellä sen rahoitusta. Hyvinvointialueen budjetointi tulee hahmottaa myös kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe koskee vuosien 2023-2025 ennakoitua siirtymäaikaa, jossa vuoden 2023 budjetti lähinnä kopioi kuntien ja kuntayhtymien aikaisempaa budjetointia sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, ja vasta vuoden 2024 budjetin yhteydessä valtio huomioi todelliset kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2022 vastaavat tilinpäätösmenot. Jotkut kunnat ovat tietoisesti alibudjetoineet sote-menojaan vuodelle 2022. Tämä heikentää hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksen riittävyyttä. Lisäksi koronapandemian tuoma epävarmuus rahoituksessa ja yleinen hintojen nousu vaikeuttavat taloustilannetta. Tämän vuoksi ja uusien lakisääteisten tehtävien kattamiseksi hyvinvointialueiden rahoitusta on lisätty reilu miljardi euroa ensi vuodelle. Ensimmäisessä vaiheessa on kuitenkin tärkeää tarkastella hyvinvointialueen taloutta useamman vuoden kokonaisuutena. Vuoteen 2025 mennessä hyvinvointialueen talous vasta normalisoituu siirtymävaiheeseen verrattuna. Äkkijarrutuksia on syytä välttää vuoden 2023 taloutta suunniteltaessa.
Toisessa vaiheessa vasta testataan rahoituksen riittävyyttä rahoituskriteerien osalta. Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy tällöin 80 prosenttisesti sote-palvelutarvekertoimen mukaan. Rahoitus pohjautuu pitkälti THL:n tutkimuksen pohjalta tehtyyn mallinnukseen. Alueen ikärakenne ja sairastavuus vaikuttavat rahoitukseen, kuten myös sosioekonomiset vaikuttimet kuten tulo- sekä koulutustaso. Tärkeää on tällöin turvata myös Satakunnassa sellainen rahoitus, joka turvaa väestön palvelutarpeet.
