Suomessa tulee toki tarkkaan seurata tilanteen kehittymistä. Sota Euroopan laidalla on uhka koko Euroopan turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, siten myös Suomelle. Kaikkein tärkeintä onkin saada meneillään oleva kriisi ratkaistua rauhanomaisin keinoin. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan hyvän keskusteluyhteyden löytäminen Ukrainan ja Venäjän välillä.
Suomen on yhdessä muiden EU-maiden kanssa tuomittava voimakkaasti Venäjä voimakeinoilla uhkailu sekä niiden käyttö, sillä ne ovat YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastaisia. Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on puolustettava ja kaikenlaisiin ihmisoikeusloukkauksiin tulee ottaa tiukka kanta. Rauhanomaisiin konfliktinratkaisuihin erikoistuneen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n roolia kriisin ratkaisemisessa on vahvistettava. ETYJ:n jäsenmaana Venäjän on myös helpompi hyväksyä sen mukanaolo, kun se saa itse olla osa ratkaisua.
Presidentti Halonen totesi, että ulkopolitiikassakaan harvoin yhden maan eristäminen johtaa hyvään lopputulokseen. Mukaan ottaminen ratkaisee ongelmia paremmin. Venäjän ajaminen nurkkaan ilman kunniallista ulospääsyä ei edistä rauhaa. Diplomatiaa on löytää keinot, joilla jokainen osapuoli voi säilyttää kasvonsa.
Kun kriisi on ohi, EU:lla tulee olla suuri rooli Ukrainan kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa, vähemmistöjen oikeuksien turvaamisessa ja uuden Ukrainan rakentamisessa. Toukokuussa järjestettävien vaalien demokraattisuus on varmistettava vaalitarkkailijoiden avulla. Ukrainaa on autettava integroitumaan tulevaisuudessa vahvasti osaksi demokraattista kansainvälistä yhteisöä.
Muunlaisia keinoja kriisin ratkaisemiseksi on harkittava tarkkaan. Talouspakotteilla uhkailulla voi lopulta olla tuhoisat seuraukset jopa koko Euroopan talouteen modernin talousjärjestelmän monimutkaisten riippuvuussuhteiden vuoksi. On esimerkiksi tosiasia, että Eurooppa on yhä kovin riippuvainen venäläisestä tuontienergiasta. Venäjä on EU:n kolmanneksi suurin ja EU Venäjän suurin kauppakumppani. Orastavasta talouskasvusta haikailevassa Euroopassa ei ole varaa tuhota tämän kumppanuuden kehittämistä ja vahvistamista. Kuitenkaan ihmishenkiä ei kauppasuhteiden vuoksi tule uhrata. On oltava jämäkkä ja tuomittava sodalla uhkailu tai sotatoimet. On kuitenkin syytä uskoa ja toivoa, että myös Venäjällä ymmärretään mahdollisimman pian koko Ukrainan kriisin mielettömyys ja sen vakavat seuraukset myös Venäjälle.
