Miten saamme Raumaan sitoutuvan kaupunginjohtajan?

Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 13.5.2021.

Raumalaiset reagoivat vahvasti, kun kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ilmoitti siirtyvänsä alle vuoden työrupeamansa jälkeen Hyvinkään kaupunginjohtajaksi. Ihmisten puheista välittyi pettymys ja loukkaantuminen. Joku saattoi hämmästellä raumalaisten vahvoja mielipiteitä kaupunginjohtajan työpaikan vaihdosta. Oliko ihmisten pettymys sitten kuitenkaan niin yllättävää? Ei, sillä syy on selvä. Raumalaiset odottavat johtajiltaan sitoutumista tähän kaupunkiin ja sen kehittämiseen. Arvostamme johtajassamme raumalaisia juuria tai vähintäänkin vahvaa halua juurtua osaksi tätä yhteisöä. Raumalla odotetaan sen ykkösvirkahenkilöltä samanlaista kotikaupunkirakkautta, jota itse tunnemme.

Uusi kaupunginjohtajahaku toistaa aikaisempaa kaavaa. Arvostamme haussa mm. hyviä verkostoja, erityisesti suhteita pääkaupunkiseudulle ja elinkeinopoliittista osaamista. Rauma on kaupunginjohtajaksi halajavalle vetovoimainen ja houkutteleva työskentelykaupunki.  Epäilemättä saamme tälläkin kertaa koulutettuja ja kiinnostavia hakijoita. On kuitenkin syytä kysyä, saammeko aikaisemmalla kaavalla varmasti sitä, mitä raumalaiset näyttävät johtajaltaan odottavan. Saammeko sitoutumista ja juurtumista Raumalle?

Kaupunginjohtajuuden ympärillä on viime vuosina Suomessa lisääntynyt keskustelu työn houkuttelevuuden heikkenemisestä. Toisaalta perinteisten julkishallinnollisten ammattilaisten rinnalle hakijoiksi ovat tulleet täysin muilta aloilta kaupunginjohtajiksi pyrkivät. Tämä lienee osittain päättäjien tahtomakin suunta, mutta siinä voi olla kyse myös työn imagosta ulkopuolisten silmin. Kuntajohtajan työ nähdään monipuolisena vaikuttamisen paikkana, joka antaa myös ainutlaatuisia johtamismahdollisuuksia. Sen lisäksi työ on myös vastuullista ja vaativaa, sekä johdettavat asiat ovat usein kompleksisia ja vaikeita. Viime aikoina myös asiaton uhkailu on lisääntynyt. Puolet kuntajohtajista on kokenut häirintää tai uhkailua työssään kuluvan valtuustokauden aikana.

Rauman vahvuus on ollut yhteinen rintama ja tuki kaupunginjohtajillemme. Se antaa tärkeän selkänojan vaativalle työlle ja yhteisille onnistumisille. Tämä lisää Rauman hakuilmoituksen kiinnostavuutta. Laput silmillä meidän ei kuitenkaan kannata hakuprosessiin lähteä. On tärkeää tiedostaa, että yhä useammin myös todella hyviä hakijoita jättää hakematta kaupunginjohtajaksi, koska itsensä asettaminen esimerkiksi valtuuston äänestykseen voi olla henkilökohtaiselle työuralle ikävältä tuntuva seikka. Joissakin kaupungeissa tällainen kisa on johtanut poliitikoille tutumpaan ilmiöön. Esimerkiksi henkilökohtaisen elämän käänteitä on käytetty ikävällä tavalla jonkun hakijan saattamiseksi huonoon valoon. Tällaista kulttuuria ei onneksi meillä Raumalla ole, eikä toivottavasti tule, mutta meidänkin on syytä ymmärtää, miksi virasta kiinnostunutkin hakija harkitsee kisaan ryhtymistä vähintään kahdesti.

Olen aikaisemmissa kaupunginjohtajaprosesseissa välillä miettinyt, että osaammeko nähdä riittävän lähelle. Rauman kaupungistakin on vuosien varrella lähtenyt kaupunginjohtajaksi sopivia muihin organisaatioihin töihin. Hakijoiden joukossa on aikaisemmin ollut myös vähän esimerkiksi maailmalla kokemusta kartuttaneita paluumuuttajia. Hakijan tuttuus voisi olla meillä vahvuus, ei heikkous.

Meidän tulisi nyt tehdä ”Hyvinkäät”. Valtuustoryhmien yhteisymmärryksellä tulisi varmistaa, että yhteistuumin etsimme itse meille parhaita mahdollisia hakijoita kaupunginjohtajaksi. Ensimmäinen askel on jo otettu, kun valtuustoryhmien neuvottelukunta yhdessä päätti mahdollistaa suostumusmenettelyn käytön hakuprosessissa viime kerrasta poiketen. 

Olen saanut raumalaisilta yhteydenottoja, joissa minua on pyydetty hakemaan Rauman kaupunginjohtajaksi. Pidän sitä valtavana luottamuksen osoituksena työlleni, jota olen tehnyt alueen kansanedustajana. Sen vuoksi olen mielenkiintoista ehdotusta myös vakavasti harkinnut. Olen kuitenkin päätynyt siihen, että teen nyt kaikkeni Rauman puolesta kansanedustajana.