Maan hallituksen tekemä keskittämispäätös lakkautti aluesairaaloista leikkaustoimintaa ja ympärivuorokautista päivystystä vuoden 2018 alussa ympäri Suomen.
Hallitus perusteli tuolloin keskittämistä kahdella syyllä: säästöillä ja potilasturvallisuuden vaarantumisella pienissä aluesairaalan yksiköissä.
Nyt tiedetään, että säästöjä ei tullut. Entä sitten se turvallisuus?
Keskittämispykälä tuotiin eduskuntaan kiireellisenä budjettilakina, joka vietiin läpi vuoden 2017 valtion budjetin yhteydessä. Eduskunnassa hämmästeltiin tuolloin kiirettä. Sairaalaverkosta päättäminen yksittäisen pykälän muutoksella tuntui vähintäänkin huonolta lainsäädäntöjärjestykseltä tilanteessa, jossa koko sote-uudistus ja valinnanvapauslinjaukset olivat päättämättä.
Rauma pyrkikin kesällä 2017 vielä vaikuttamaan ministeriin ja haki lupaa poikkeusmenettelylle, ettei aluesairaalan toimivia tiloja, laadukasta toimintaa ja osaamista lakkautettaisi.
Vastauksia vaadittiin myös siihen, että keskussairaalavetoisessa maakunnassa eri yksiköiden välisestä työjaosta määrättäisiin hallituksen käskyllä, kun taas yliopistosairaala-alueilla siitä voitiin sopia keskinäisin sopimuksin. Ministeri totesi kryptisesti meille kuitenkin tuolloin, ettei ole juridisesti mahdollista muuttaa lain linjauksia.
Raumalla harkittiin myös koko leikkaustoiminnan siirtämistä yksityisen toimijan hoidettavaksi, jotta yksikkö voisi jatkaa paikkakunnalla. Ministeriöstä saatiin kuitenkin selvä viesti, joka vaikutti harkintaan. He totesivat, että myös yksityisen toimintaa tullaan leikkauksissa rajoittamaan julkista vastaavalla tavalla.
Nyt, reilu vuosi tuon kaiken jälkeen, eduskunta saa kuin saakin käsiteltäväkseen keskittämispykälää koskevan tarkennuksen yksityistä toimintaa rajoittaakseen. Terveydenhuoltolakiin esitetään poikkeussäännöstä kiireettömästä leikkaustoiminnasta. Jatkossa sairaanhoitopiiri voisi järjestää kiireetöntä, leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativaa leikkaustoimintaa myös toimintayksikössä,
jossa ei ole ympärivuorokautista yhteispäivystystä.
Siis mitä? Onko nyt kuitenkin juridisesti mahdollista nykyistä laajempi leikkaustoiminta
myös Rauman aluesairaalassa? Vai olisiko mahdollista jatkaa entisenlaista toimintaa yksityisen toimijan toteuttamana?
Valitettavasti ei. Tämä lakimuutos on kädenojennus lähinnä yliopistosairaalakaupungeissa toimiville yksityisille leikkausta tekeville yrityksille. Siinä missä esimerkiksi julkisia aluesairaaloita vaadittiin
potilasturvallisuuteen vedoten lakkauttamaan leikkaustoimintaansa, halutaan nyt vastaavanlainen leikkaustoiminta mahdollistaa isoissa kaupungeissa ja niiden lähistöllä. Se ei ole tasapuolista.
Aluesairaalassa hyvä potilasturvallisuus perustui pienen riskin leikkauksiin ja tarkkaan
ennakkokartoitukseen ja suunnitteluun, sekä seurantaan. Juuri tätä vaaditaan nyt myös
uudessa asetuksessa. Siis noinko vaan katosivat väitetyt potilasturvallisuusriskit? Nyt riskit uskotaan leikkausten määrän lisäksi minimoitavan uudella luvulla. Kiireettömiä leikkauksia saa tehdä vain
sellaisella etäisyydellä laajasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä, jossa potilas pystytään siirtämään ensihoitopalvelun yksiköllä 30 minuutissa jatkohoitoon.
Tämä aikaraja ei ministeriön laskelmien mukaan toteudu esimerkiksi Rauman ja Porin välillä.
Lausuntopalautteissa on 30 minuutin rajasta sanottu, että se on läpinäkyvästi tarkoituksenhakuinen eikä perustu faktatietoon. Kyseessä on siis taas uusi esitys, jossa todelliset lain tarkoitukset verhotaan potilasturvallisuuden ja säästöjen taakse.
Leikkaustoimintaa tarvitaan niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kuitenkin juuri aluesairaalaverkolla on Suomessa merkitystä alueiden asukkaiden ja elinvoiman kannalta.
Tästä opittavaa onkin se, että lait ovat laatijoidensa näköisiä, eikä niiden sisältö ole suinkaan
kiistatonta. Nähtäväksi jää, miten eduskunta suhtautuu tähän uusimpaan lakiesitykseen.
