Arvioiden mukaan jopa 800 000 suomalaista altistuu sisäilman epäpuhtauksille. Sisäilma- ja homeongelmien, erilaisten oireiden ja sairauksien vyyhti on monimutkainen. Tunnustettu tosiasia on, että epäterveet julkiset rakennukset aiheuttavat vuosittain oireita tuhansille suomalaisille. Ihmiset kaipaavatkin nyt lupausta homevapaasta alueesta.
Tehyn ja Turun yliopiston kyselyssä joka kolmannessa hoitoalan työpaikassa oli sisäilmaongelmia. Laskelmien mukaan pelkästään keskisuuren keskussairaalan poissaolomenoista voitaisiin säästää 2–3 miljoonaa euroa vuosittain, jos sisäilmaongelmat korjattaisiin.
Kosteusvaurioiden hintalapun arvioidaan olevan kokonaisuudessaan miljarditasolla, kun mukaan lasketaan rakennuksille aiheutuvat vauriot, ihmisten sairastuminen sekä poissaolot koulusta ja töistä.
Inhimillisiä kustannuksia loppuelämän sairauskierteistä ei voi rahassa edes mitata.
Sisäilmaongelmista on puhuttu jo usean vuosikymmenen ajan, mutta se ei kuitenkaan ole muuttanut tilannetta juuri paremmaksi.
Kun juuri korjatusta rakennuksesta joudutaan lähtemään sisäilmaongelmien takia, on kaikkien tahojen pysähdyttävä miettimään, että missä oikein mentiin vikaan ja miten tämä estetään jatkossa.
Eivätkö sisäilmaongelmat pilaa rakentajien maineen? Alan ammattilaiset vastaavat ongelman alkavan jo aikaisemmin. Esimerkiksi julkisia kiinteistöjä rakennetaan hyvin usein liian tiukalla aikataululla. Usein suunnittelustakin tiivistetään hinnan alentamiseksi.
Tämä tuo rakennusvaiheessa eteen ongelmia, joita joudutaan ratkomaan nopeasti aikataulussa pysymiseksi. Eikä aina niin onnistuneesti.
Rakentamisen hinnan alle unohtuu laatu. Jos betoni ei kylpyhuoneessa ehdi kunnolla kuivua tai rakenteet pääsevät kastumaan, ongelmia on todennäköisesti odotettavissa. Tiivistä nykyrakentamista perustellaan energiatehokkuudella, mutta rakennuksen ilmanvaihdon tulee kuitenkin toimia. Energiamääräysten onkin oltava sellaisia, että ne mahdollistavat terveellisen rakentamisen.
Julkisissa hankinnoissa lienee siis syytä terästäytyä urakoiden kokonaisuuden hallinnassa, mutta on meidän päättäjien keskityttävä myös kunnossapitoon. Valmiita rakennuksia ei aina osata käyttää asianmukaisesti.
Silloin voi vaikkapa ison ihmisjoukon mukanaan tuoma kosteus jäädä haihduttamatta ulkoilmaan. Myös huoltaminen ja kunnossapito voivat olla puutteellista. Olemme valmiit panostamaan isosti hankintoihin, mutta huoltaminen ei saisikaan enää maksaa mitään.
Julkisen rakentamisen tavoitteeksi on Suomessa otettava normaalien kriteerien kuten käytettävyyden, hinnan ja laadun lisäksi kestävyyden periaate laajasti käsiteltynä. Kestävyystavoitteena esimerkiksi koulun tulisi olla toiminnassa ainakin seuraavat 60 vuotta.
Kestävyys asettaakin rakentamiseen jo toisenlaisia näkökohtia kuin vaikkapa hinta. Rakennuksen on mukauduttava esimerkiksi muuttuviin energiatarpeisiin tuottamalla itse osan käyttämästään energiasta. Rakentamisen laatua on kestävyyttä painottamalla parannettava kautta linjan.
Yksi on selvää. Sisäilmaongelmista sairastunutta ei saa leimata luulosairaaksi valittajaksi. Samassa tilassa olevat voivat reagoida altistumiseen eri tavalla. Sen vuoksi vertailu toisen terveydentilaan on epäreilua.
Moni homeesta sairastunut tarvitsee terveytensä puolesta taistellessaan yhteisön apua ja ymmärrystä. Ja sen me olemme heille velkaa.
