Työryhmän selvitys oli Satakunnan osalta ihan positiivista luettavaa. Sen mukaan Satakunta oli maan viidenneksi vahvin maakunta vuonna 2010. Vahvuutemme perustuu keskiarvoa suurempaan asukaskohtaiseen verotettavaan tuloon. Heikkoutenamme on kuitenkin väestön väheneminen koko maakunnasta. Tämä onkin yksi merkittävin uhka maakuntamme elinvoimaisuudelle.
Satakunnan kärjessä monilla mittareilla mitattuna komeilee Rauma ja Eurajoki. Molemmilla kunnilla oli alhainen veroprosentti suhteutettuna koko maahan. Vuonna 2010 kertyneet ylijäämät ylittävät molemmissa kunnissa maan keskiarvon reippaasti. Molempien kuntien taloudellinen liikkumavara on hyvä. Rauman taloudellista kehitystä luokitellaan vahvaksi, jopa tulevaisuudessa koko maan toiseksi vahvimmaksi. Selvityksessä ehdotetun Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan muodostaman uuden kunnan vahvuudet olisivatkin taloudessa ja eheässä yhdyskuntarakenteessa, mutta heikkoutena olisi Satakunnan tavoin vähenevä väestö.
Riittävä väestöpohja nouseekin esimerkiksi palveluista ja vaikuttavuudesta puhuttaessa usein ratkaisevaksi asiaksi. Suoraa päätelmää suuren kunnan paremmista palveluista ei kuitenkaan saa tehdä, sillä yksistään riittävä väestöpohja ei vielä ratkaise esimerkiksi terveydenhuollon ongelmia. Kuntauudistusta ei kuitenkaan saa tarkastella laput silmillä. Jos esimerkiksi virkamiestyöryhmän esittämät liitokset toteutuisivat Porin seudulla, tarkoittaisi se Porin väestömäärän kasvavan 120 000 asukkaaseen. Pori on tällä hetkellä väestömäärältään kaksi kertaa Raumaa suurempi. Jos siis Pori kasvaisi 120 000 asukkaan kaupungiksi ja Rauma jäisi 40 000 asukkaan kokoiseksi, muuttaisi se oleellisesti Rauman alueen painoarvoa maakunnallisissa ja valtakunnallisissa yhteyksissä. Kuntaliitoksia ei pidä tehdä väestömäärällä kilpailun vuoksi. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että oman kunnan asema voi muuttua ympäristön muuttuessa, vaikka me emme itse tekisi mitään.
Virkamiestyöryhmän selvitys on 600-sivuinen. Kunnissa ja päättäjillä on siis työtä tehtävänä siihen tutustuessaan. Jos työryhmän sanomaa pyrkii lukemaan ilman vahvaa omaa kantaa, löytyy sieltä mielenkiintoisia faktatietoja. Yksi oleellinen pohdittava asia on sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka vievät kuntien budjeteista noin 60 prosenttia. Selvityksessä mainitaan, että nykyisestä 336 kunnasta ainoastaan 106 kuntaa järjestää itse kunnan vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. 220 kuntaa järjestää palvelut jonkinlaisina yhteistoiminta-alueina. Voisiko tämän perusteella siis päätellä, että 220 kuntaa päättää jo nyt yli puolesta kunnan vastuulla olevista keskeisistä palveluista muualla kuin kunnanvaltuustoissa? Nykyinen järjestelmämme onkin ehkä enemmän raportissa esitetyn kaltainen kuin suostumme myöntämäänkään.
