Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 15.3.2021.
Oma kotikunta ja sen palveluiden tulevaisuus kiinnostaa ihmisiä. Kevan tuoreimman ennusteen mukaan joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Laskelmien mukaan eläkkeelle siirtyy siis muun muassa 19 000 lähihoitajaa, 14 000 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä 13 000 sairaanhoitajaa. Se on valtava määrä ihmisiä ja osaamista. Löydämmekö samalla mitalla alan ammattilaisia kaikkiin kuntiin? Miten käy palveluiden, jos tekijöitä ei saada riittävästi?
Eläköitymisiin on syytä varautua jo nyt. Ilman sitä kuntien palvelutuotantokyky heikkenee merkittävästi erityisesti niillä alueilla, jotka kärsivät muuttotappiosta. Pienemmät kunnat joutuvat kilpailemaan isompien kanssa pätevän työvoiman riittävyydestä.
Paras keino varmistaa, että kuntiin saadaan osaavaa henkilöstöä, on harjoittaa hyvää työnantajapolitiikkaa. On selvää, että voimakkaasti eläköityville aloille on saatava myös koulutettua lisää työvoimaa. Valitettavasti sekään ei vielä riitä. Siksi haasteisiin on etsittävä ratkaisuja osin myös digitalisaatiosta.
Jo vuosia on puhuttu digitalisaation ja tekoälyn tulevan avuksemme osaajavajeen paikkaamiseen. Silti tänäkin keväänä on ympäri Suomen tuskailtu väestötasoisen rokoteajanvarauksen puhelinrumbasta.
Koneelliset soittopalvelut, etäyhteydenotot tai sähköiset ajanvaraukset eivät edelleenkään ole koko kuntakentän arkea, vaikka kehitystä tapahtuu koko ajan. Korona-aika on auttanut meitä siinä. Tekoälyn etenemisen esteenä lienee ensisijaisesti kuitenkin kuntien resurssipula. Tämä suuri mahdollisuus tuntuu siksi edelleen vain suurelta haasteelta.
Tekoäly on tietokoneen ohjelmointia, jonka avulla voidaan tehdä tehtäviä, jotka aikaisemmin ovat vaatineen ihmisälyä.
Tekoälyn juju on siinä, että se kykenee ymmärtämään, oppimaan ja parantamaan suoritustaan. Sen lisäksi tekoäly osaa järkeillä, ennustaa ja jopa vuorovaikuttaa. Nämä kaikki ovat olleet vain ihmisiin liitettyjä ominaisuuksia, ei koneiden osaamista. Nykyisin tekoäly on osittain jopa ihmistä tehokkaampi näissä.
Julkisissa organisaatioissa tekoälyn avulla voidaan nopeuttaa esimerkiksi erilaista rutiininomaista päätöksentekoa. Sellainen muutos palvelee asiakkaiden odotuksia prosessien kestosta nykyistä paremmin.
Suuret tietokannat antavat tekoälylle mahdollisuuden tehdä erilaisia ennusteita, johon ihmisillä kuluisi valtavasti aikaa. Paremmat ennusteet tuottavat parempaa johtamista ja toimintaa. Asiantuntijoista käydään koko ajan kovaa kisaa, ja pula näkyy asiakkaille ei oo:na. Tekoälyn avulla voidaan vastata automaationa joihinkin yksinkertaisiin kysymyksiin, joka taas vapauttaa asiantuntijoiden työaikaa muihin tehtäviin. Tällä tavoin voidaan helpottaa esimerkiksi työntekijäpulaa.
Tekoälyn käyttöönotto vaatii kokonaan uudenlaista osaamista ja paneutumista. Se saattaa synnyttää kuntiin jopa uudenlaisten ammattikuntien tarpeen. Muutos on kuitenkin väistämättä edessä. Tärkeintä on huolehtia, että tämä muutos parantaa kuntalaisten palveluja, eikä heikennä niitä.
