Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) puhui 18.8. Raumalla sotakorvausmuistomerkin paljastustilaisuudessa. Salosen mukaan kansakunnalle raskas aika ansaitsee oman muistomerkkinsä muistutuksena kovan työn ja uurastuksen lisäksi suomalaisten yhteen hiileen puhaltamisesta
Pitkä työ sotakorvausmuistomerkin saamiseksi Raumalle on nyt viimein tullut päätökseen. Muistomerkin eteen tehty työ ja annettu lahjoitus mahdollistaa sen, että Rauma saa tänään katukuvaansa taideteoksen, joka tekee kunniaa historiallemme. Niille vuosille, jolloin Raumallakin uurastettiin väsymättömästi ja velvollisuudentuntoisesti sodan jälkeisen elämän jälleenrakentamiseksi. Kiitoksen työstä muistomerkin saamiseksi Raumalle ansaitsevat monet tahot. Ennen kaikkea on syytä kiittää paikallisen Metalli 66:n veteraanijaoston aktiivisia jäseniä ja Laivanrakennuksen perinneyhdistystä, jotka ovat jaksaneet viedä hanketta eteenpäin useiden vuosien ajan, toteaa Salonen.
Salonen muistuttaa, että Suomi tunnetaan yhä maana, joka ainoana maailmassa maksoi raskaat sotakorvauksena kokonaisuudessaan.
Noina vuosina erityisesti kansalaisemme osoittivat sisukkuutta ja korkeaa vastuuntuntoa. Sotakorvausten ohella oli huolehdittava samanaikaisesti monesta muustakin asiasta. Moni oli menettänyt sodassa rakkaitaan ja läheisiään. Rintamalle jäivät monet isät, veljet ja pojat. Suru oli läsnä kaikkialla, vaikka se tukahdutettiin työhön ja arjesta selviytymiseen.
Sotakorvaustuotteiden vaatimukset asettivat myös teollisuuden lujille. Suomelta vaadittiin esimerkiksi sellaisia merenkulku- ja metalliteollisuuden tuotteita, joita täällä ei oltu koskaan aikaisemmin valmistettu. Sen on kuitenkin sanottu hyödyttäneen myöhemmin suomalaista teollisuutta ja nopeuttaneen sen uudistumista, myös suomalaisten osaamista. Sotakorvaustyöt ovat myös Raumalla vahvistaneet sitä meriteollisuuden pohjaa, jonka varaan edelleen haluamme tulevaisuuttamme rakentaa.
Salosen mukaan sotakorvausvuosista tulisi muistaa yhdessä tekemisen ja sopimisen voima, joka tässä ajassa on osittain kyseenalaistettu.
Sotakorvausten maksaminen organisoitiin Suomessa yhteistyöllä. Valtio, ammattiyhdistysliike ja yritykset sopivat asioista yhdessä. Yhteisymmärrys sotakorvaustyöstä loi perusteet pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamistyölle. Sotakorvauksista selviytyminen on ollut Suomelle taloudellisen voimanponnistuksen lisäksi valtava henkinen voitto, joka on hitsannut kansakuntaa yhteen. Ilman uskoa yhteistyön voimaan ja luottamusta parempaan tulevaisuuteen se ei varmasti olisi onnistunut. Tulevaisuudessakin Suomen tulee pohjata yhteiskunnan rakentamis- ja kehittämistyö vahvalle yhteistyölle.
