Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 7.3.2022
Kovan vallan Venäjäksi nimitettiin vuonna 2007 eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Venäjä-raportissa pahinta tulevaisuusarviota Venäjää koskien. Synkimmässä Venäjän kehitystä kuvaavassa ennusteessa maalattiin Venäjän eliitin kääntävän itseään kohtaan kohdistuvan, maan sisäisen vihan, vihaksi toisia kansoja kohtaan. Tässä Suomesta käsin tehdyssä skenaariossa Venäjän valtaa pitävä eliitti hallitsisi poliisia, armeijaa, tiedotusvälineitä ja suuria energiayhtiöitä. Vapaata oppositiota, mediaa tai kansalaisyhteiskuntaa ei olisi. Eri mieltä olevat venäläiset vaiennettaisiin. Keski-Aasiaa ja Ukrainaa pyrittäisiin pitämään Venäjän valtapiirissä ja Valko-Venäjän kanssa olisi rakennettu tiivis valtioliitto. Tällaista skenaariota edistävät autoritaariset ja voimaa ihannoivat arvot. Kritiikitön lojaalisuus ylemmille ja heidän käskyjensä tinkimätön noudattaminen nähtiin tienä kovan vallan Venäjään.
Kukaan raportin kirjoittajista ei tuolloin uskonut tämän pahimman tulevaisuuskuvan toteutuvan. 15 vuotta myöhemmin, torstaina 24.2.2022, heräsimme synkkään ja maailman suuntaa muuttavaan aamuun. Tuhoisin skenaario oli toteutunut viiltävän tarkasti.
Koska tilanne Ukrainassa ja Euroopassa muuttuu tällä hetkellä todella nopeasti ja ennakoimattomasti, osa tämänkin kolumnin sisällöstä voi olla jo julkaisuaamuna vanhentunutta. Turvallisuusympäristön muutoksen nopeus ja arvaamattomuus on vaikeaa myös päättäjänä. Tällaisessa tilanteessa päättäjien mustavalkoiset vastaukset tai helpot ratkaisut ovat suomalaisten aliarvioimista. Jokainen tietää, että analyyttiseen päätöksentekoon tarvitaan nyt samaan aikaan nopeutta, mutta myös huolellista harkintaa. Paniikin sijaan on pystyttävä ratkaisuihin, joiden kauaskantoiset seuraukset olemme valmiit kantamaan.
Selvää on, että Venäjän raakamaiset sotatoimet ja niiden seurauksena asetetut pakotteet ja vastapakotteet vaikuttavat merkittävästi Suomeen. Vaikutuksia on odotettavissa ainakin kauppaan, vientiin, energiaan sekä talouteen. Tämä tullee näkymään myös Satakunnassa. Suomen on lisäksi varauduttava vastaanottamaan pakolaisia.
Maksuliikenteeseen kohdistetut toimet ovat jo iskeneet suomalaisiin yrityksiin. Toisaalta se kertoo siitä, että välttämättömät pakotteet toimivat. Vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin ja kotitalouksiin on seurattava huolellisesti. Mahdolliset negatiiviset seuraukset EU:n on kannettava yhdessä, mutta myös tässä taakanjaossa on oltava tarkkana.
Juuri nyt kaikista merkittävintä on akuutti sotatilanne ja sen aiheuttama humanitaarinen kriisi. Konflikteista kärsii eniten tavallinen kansalainen. Koronakriisin ja kahdeksan vuotta kestäneen Ukrainan kriisin jäljiltä kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa oli jo miltei kolme miljoonaa ukrainalaista, ja sota on kärjistänyt ukrainalaisten hädän äärimmilleen.
Moni varmasti miettii, mitä itse voi tässä tilanteessa tehdä. Meillä on yksityishenkilöinä ainakin kolme tärkeää tehtävää. Voimme lahjoittaa oman taloudellisen tilanteen mukaan kansainvälisille avustusjärjestöille hätäapua. Pelon ja ahdistuksen keskellä meidän on pidettävä huolta myös omasta jaksamisesta ja läheisistä. Lisäksi on hyvä olla tarkkana sosiaalisessa mediassa – vihan lietsonta, valeuutisten jakaminen tai informaatiovaikuttamisen mahdollistaminen eivät rakenna rauhaa.
Sodan ensimmäinen uhri on totuus.
