Koulukiusaaminen on väkivaltaa

Kolumni julkaistu Satakunnan Viikossa 3.2.2021.

Kou­lu­kiu­saa­mi­nen saa en­tis­tä jär­kyt­tä­väm­piä piir­tei­tä. Kiu­saa­mi­sen si­jaan mei­dän tu­li­si jo pu­hua kou­lu­vä­ki­val­las­ta, jota lap­sem­me jou­tu­vat ar­jes­saan koh­taa­maan. Toi­saal­ta kou­lun pi­hal­la on nyr­keil­lä ha­kat­tu kiu­sat­tua las­ta jo iät ja ajat. Kou­lu­vä­ki­val­ta ja kiu­saa­mi­nen ei­vät siis ole ihan uu­sia il­mi­öi­tä. Kä­sit­tä­mä­tön­tä on kui­ten­kin se, et­tem­me saa sitä lop­pu­maan.

Joka kym­me­nes lap­si jou­tuu pe­rus­kou­lus­sa tois­tu­van kiu­saa­mi­sen koh­teek­si. Jo­kai­ses­sa luo­kas­sa on to­den­nä­köi­ses­ti ai­na­kin yk­si kiu­sat­tu lap­si. Kiu­saa­mis­ta on vai­kea ha­vai­ta ul­ko­puo­li­sin sil­min. Kiu­saa­mi­nen voi ol­la hil­jais­ta kiu­saa­mis­ta, ku­ten po­ru­kas­ta pois­sul­ke­mis­ta tai ni­mit­te­lyä se­län ta­ka­na. Toi­set kiu­saa­jat käyt­tä­vät fyy­sis­tä vä­ki­val­taa, tö­ni­mi­ses­tä ai­na ki­dut­ta­mi­seen as­ti. Kiu­sat­tu saat­taa it­se ly­kä­tä sii­tä ker­to­mis­ta pe­los­ta. Usein kiu­sat­tu ko­kee myös la­maan­nut­ta­vaa hä­pe­ää. Moni osal­lis­tuu kiu­saa­mi­seen si­vus­ta seu­raa­ja­na tai kiu­saa­mi­sen mah­dol­lis­ta­ja­na.

Jos mi­kään nä­ky­vä merk­ki ei pal­jas­ta kiu­saa­mis­ta, voim­me­ko huo­kais­ta hel­po­tuk­ses­ta? Em­me voi. Yk­si­kään ai­kui­nen ei saa unoh­taa to­den­nä­köi­ses­ti pii­los­sa ole­vaa kiu­saa­mi­sil­mi­ö­tä. Mei­dän ai­kuis­ten vas­tuul­la on suo­jel­la lap­sia sil­tä. Mei­dän on tark­kail­ta­va, var­mis­tet­ta­va ja eh­käis­tä­vä. Näin me toi­mim­me las­tem­me tur­val­li­suu­den osal­ta muis­sa­kin asi­ois­sa.

Kiu­saa­mi­seen puut­tu­mi­nen ei ole help­poa kas­vat­ta­jil­le tai van­hem­mal­le. Jo­kai­nen kou­lu tar­vit­see­kin yh­des­sä van­hem­pien kans­sa so­vi­tut pe­li­sään­nöt ti­lan­tei­siin puut­tu­mi­sek­si. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö jul­kai­si tam­mi­kuus­sa toi­men­pi­de­oh­jel­man kiu­saa­mi­sen, vä­ki­val­lan ja häi­rin­nän eh­käi­se­mi­sek­si kou­luis­sa. Toi­men­pi­de­oh­jel­ma si­säl­tää 14 konk­reet­tis­ta kei­noa. Myös lain­sää­dän­töä on ki­ris­tet­tä­vä kou­lu­kiu­saa­mi­sen kit­ke­mi­sek­si. Jat­kos­sa esi­mer­kik­si ajan­ta­sais­te­taan mah­dol­li­suus evä­tä op­pi­laan osal­lis­tu­mi­nen ope­tuk­seen mui­den tur­val­li­sen op­pi­mi­sym­pä­ris­tön ta­kaa­mi­sek­si. Näh­tä­väk­si jää, riit­tää­kö tämä.

Sa­maan ai­kaan on ym­mär­ret­tä­vä, mik­si kiu­saa­ja kiu­saa ja puu­tut­ta­va nii­hin juu­ri­syi­hin. Var­hais­kas­va­tuk­sen tär­keä teh­tä­vä on vah­vis­taa kaik­kien las­ten tun­ne- ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja. Lap­sen ky­ke­ne­mät­tö­myys em­pa­ti­aan, tois­tu­va ag­g­res­sii­vi­suus tai per­hei­den pa­hoin­voin­ti ovat kaik­ki hä­ly­tys­merk­ke­jä, jot­ka on näh­tä­vä. Var­hai­nen apu eh­käi­see lap­sen pa­hoin­voin­tia myö­hem­min.