Yhtenä esimerkkinä voisi esille nostaa työttömyysturvaan tulevan 100 euron korotuksen vaikutuksen toimeentulotukeen. Näyttävissä otsikoissa on julistettu, että 100 euron korotus pienentää toimeentulotukea ja siten hallitusohjelmassa ei haluta auttaa kaikkein kurjimmassa asemassa olevia. Seitsemän vuotta toimeentulotuen etuuskäsittelystä vastanneena ja toimeentulotukityötä tehneenä tajuan, että näin kirjoittavat ymmärtävät vain osan toimeentulotukikokonaisuudesta. Itse olin todella tyytyväinen siihen, että vihdoin ja viimein politiikassa otetaan aimo harppauksen oikeaan suuntaan. Se suunta on köyhyyden poistaminen ja etuusviidakon yhtenäistäminen.
On väärin puhua kaikille tulevasta 100 euron korotuksesta, koska se saa jokaisen etuuksien varassa elävän ihmisen odottamaan juuri sen suuruista korotusta. On totta, että summamäärällinen vaikutus on eri tilanteissa oleville ihmisille hieman erilainen. Hallitusohjelmassa on kuitenkin neljä oleellista köyhien asemaa parantavaa kohtaa, joiden kautta vasta voidaan arvioida summamääräistä kokonaisvaikutusta ihmisten talouteen. Niistä ensimmäinen asia on tämä paljon puhuttu 100 euron korotus peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Toinen aivan yhtä oleellinen asia on asumistukeen tulevat parannukset, josta ei juurikaan ole puhuttu hallitusohjelman köyhyyden poistotoimia moitittaessa. Kolmantena asiana hallitusohjelmassa puututaan vihdoin ja viimein aivan liian alhaisella tasolla olevaan toimeentulotuen perusosaan. Perusosaan on luvassa kuuden prosentin korotus, ja yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa. Vielä neljänneksi asiaksi nostaisin esiin tavoitteen tarkistaa toimeentulotukiohjeita, joita muuttamalla voidaan vielä vaikuttaa henkilöiden taloudelliseen tilanteeseen positiivisesti. Näistä kaikista toimista siis muodostuu kokonaisuus, jonka tavoitteena on auttaa myös toimeentulotuen varassa eläviä. Summa voi olla vain 50 euroa. Summa voi myös olla se 100 euroa. Jonkun kohdalla summa voi olla huomattavasti 100 euroa isompikin. Tärkeintä ei siis ole kaikille saman suuruinen korotus, vaan selkeä suunta taloudellisen eriarvoisuuden pienentämiseen ja köyhyydessä elävien ihmisten tilanteen parantumiseen.
Toimeentulotukityössä olen itse tuntenut asiakkaan puolesta turhautumista etuusjärjestelmämme monimutkaisuudesta. Työtön täyttää kaavakkeet Kelalle saadakseen esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen. Ne eivät kuitenkaan riitä elämiseen, jonka vuoksi hän hakee kuukausittain sosiaalitoimistosta toimeentulotukea taas uusien kaavakkeiden kanssa. Toimeentulotuki voi olla suuruudeltaan esim. 40 euroa Olen usein ajatellut, että jos työmarkkinatuki tai asumistuki olisi suurempi, tällaisen asiakkaan ei tarvitsisi hakea toimeentulotukea. Se ei vielä muuttaisi hänen taloudellista tilannettaan, mutta olisi hetkellistä taloudellista tukea tarvitsevalle ihmiselle inhimillisempi toimintamalli. Se myös järkevöittäisi valtion ja kuntien työnjakoa. Kunnat voisivat entistä enemmän keskittyä auttamaan myös sosiaalityötä tarvitsevia toimeentulotukiasiakkaitaan. Samalla myös tulisi paremmin esille sosiaalietuuksien liian alhainen taso. Nykyinen järjestelmä on vääristynyt juuri siksi, että pienempien etuuksien taso on jäänyt jälkeen yleisestä elinkulujen nousuvauhdista. Koska riittävä toimeentulo haalitaan kasaan useista etuuksista ja eri tahoilta, jää ihmisten todellinen tilanne ja tukien liian alhainen taso päättäjiltä huomaamatta. Hallitusohjelmassa olevat toimenpiteet korjaavat nykyisiä vääristymiä ja kääntävät suuntaa kohti parempaa sosiaalipolitiikkaa.
Vielä yhtenä näkökulmana voisi asiaa tarkastella hakijoiden määrän kautta. Marraskuussa 2009 KELA ja THL toteuttivat poikkileikkausselvityksen, jossa kävi ilmi, että peruspäivärahaa nosti 26 640 henkilöä, josta 5648 henkilöä nosti samaan aikaan myös toimeentulotukea. Työmarkkinatukea nosti 117 037 henkilöä, josta toimeentuloa nosti 40 971 henkilöä. Eli hieman alle 20% peruspäivärahansaajista nosti myös toimeentulotukea, kun taas työmarkkinatuen saajista vastaava prosenttiosuus oli noin 35.
Hallitusohjelmassa olevaa etuusnostoa on käsitelty nyt osatotuutena, ei kokonaisuutena. Se vie kansalaisten ajatukset väärään suuntaa ja aiheuttaa harmia tilanteessa, jos oikeasti voitaisiin olla tyytyväisiä uudesta suunnasta. Jokainen meistä ymmärtää, ettei hallitusohjelmassa olevilla toimenpiteillä poisteta kokonaan köyhyyttä. Ohjelmassa olevat toimenpiteet ovat kuitenkin merkittäviä. Ne ovat isompi auttavan käden ojennus heikompiosaisia kohtaan kuin maassamme on nähty aikoihin. Suunta on siis oikea, vaikka työtä pitääkin edelleen jatkaa.
