Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja niin kansalaisille, yrityksille kuin muillekin organisaatioille. Kokonaisuudessaan Metsähallitus hallinnoi 12,5 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita. Metsähallitus muun muassa myy ja toimittaa puuta metsäteollisuudelle vuosittain noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Metsähallituksen ympäristöministeriön ohjauksessa olevat luontopalvelut vastaavat puolestaan miltei koko Suomen luonnonsuojelualueista ja kansallispuistoista sekä niiden luonto- ja kulttuuriympäristöjen hoidosta.
Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut valmistelussa lakiuudistus, jonka myötä Metsähallituksen metsätalouden liiketoiminnasta tehtäisiin osakeyhtiö. Yhtiöittäminen on herättänyt paljon kohua, ja uudistusta on kuvattu salassa ja kiireessä valmistelluksi. Nyt uudistus alkaa olla loppusuoralla. Lakiluonnos on julkaistu. Hyvän lainvalmistelun vastaisesti uutta laajaa lausuntokierrosta ei ole tulossa. Näin suuresta periaatteellisesta asiasta olisi ehdottomasti pitänyt lausuntokierroksen kautta kuulla sitä koskevia tahoja.
Metsähallituksen yhtiöittämistä on perusteltu EU-kilpailulainsäädännön vaatimuksilla. EU:ssa ei tosiasiassa ole kuitenkaan erikseen edellytetty, että Metsähallitus olisi pakko yhtiöittää, jotta kilpailuneutraliteetti toteutuu. Valtion maaomaisuuden hallintomuoto voi olla EU:ssa kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukainen, kunhan se ei vääristä kilpailua. Kilpailuneutraliteetin takaamiseksi on ehdotettu esimerkiksi konkurssisuojan ja veroedun poistamista erityisliikelaitoksena.
On sanottu, että yhtiöittäminen ei muuta Metsähallituksen toimintaa. Uudistus siirtäisi kuitenkin muun muassa yleiset vesialueet Metsähallituksen taseeseen, mikä merkitsee sitä, että niiltä odotetaan tuottoja. Yleisiä vesialueita ovat aluevedet ja suurten järvien selät. Miltei puolta valtion maista hallinnoivan Metsätalouden tulevana tehtävänä olisi vain puutoimitukset ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti tehokkaasti. Valtion metsät tulisivat siis metsätalouden käyttöön, mikä uhkaa vaarantaa niiden yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikeuttaa myös maankäytön ohjausta. Valtion metsät kuuluvat kansallisvarallisuuteemme, jolloin päätösvalta niistä tulisi olla eduskunnalla. Nyt se annetaan kuitenkin osakeyhtiölle.
Tällä hetkellä Metsähallituksen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin kuuluu myös työllistäminen. Tätä velvoitetta ei uuteen lakiin ole tulossa. Työpaikat saattavat olla siis vaarassa, minkä lisäksi hallituksen talousarvioesityksen mukaan Metsähallituksen Luontopalveluista vähennetään ensi vuonna viitisenkymmentä henkilötyövuotta. Huolta on aiheuttanut myös saamelaisten tuleva asema. Saamelaisten kotiseutualueen maista jopa 90 % on Metsähallituksen hallinnoimia. Perustuslakivaliokunnan mukaan saamelaisia koskeviin erityislakeihin olisi otettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Saamelaisten kotiseutualuetta koskevia erityissäännöksiä ei tulevassa laissa kuitenkaan ole.
Metsähallituksen yhtiöittäminen on hyvä esimerkki lakiuudistuksesta, jonka vaikutuksia ei ole pohdittu loppuun asti. Vuosia valmisteltu, mutta nyt loppuvaiheessa suurella kiireellä eteenpäin viety uudistus on aiheuttanut aiheellista huolta monissa toimijoissa. Yhteisillä metsillämme bisneksen tekemisen seuraukset jäävät nähtäväksi.
