Kehysriihellä halutaan luoda uskoa tulevaisuuteen

Yksityisen sektorin työllistämisedellytysten lisäksi valtio parantaa ihmisten edellytyksiä työllistyä. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden alussa. Nyt nuorisotakuun toimeenpanoon kohdennettiin lisämäärärahaa 10 miljoonaa euroa. Hallitus haluaa kohdistaa resursseja nuorten työllisyyteen ja nuorisotakuun toteutumiseen myös panostamalla lisärahaa oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen paikkoihin. Rehellisesti on kuitenkin sanottava, että vaikeitakin päätöksiä riihessä jouduttiin tekemään, kuten opetussektorin valtionosuusindeksit jouduttiin jäädyttämään.

Sosialidemokraateille tärkeintä oli, ettei 1990-luvun laman kaltaisia sopeutustoimia, kuten leikkauksia sosiaaliturvaan ja pienituloisten toimeentuloon, tehty. Nyt päätettiin jopa helpottaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Pienituloisten palkansaajien verotus kevenee ja asumistuen enimmäisasumismenoihin tehdään korotus.  Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pyritään puolestaan helpottamaan uudella joustavalla hoitorahalla. Joustava hoitoraha on suurempi kuin nykyinen alle 3-vuotiaiden vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha, ja etuus porrastetaan viikoittaisen työajan mukaan.

Satakunnan osalta yksi myönteisimmistä kehysriihen päätöksistä oli kaikkien liikennepoliittisessa selonteossa olevien hankkeiden käynnistäminen. Tämä merkitsee siis niin valtatie 8:n perusparannuksen kuin Rauman meriväylän syventämisenkin aloittamista. Tämä on selkeä signaali siitä, että liikenneyhteyksien merkitys niin alueen ihmisten hyvinvoinnille kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksille tunnustetaan. Jatkossa on pidettävä huolta siitä, että VT8:n peruskorjaus aloitetaan sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan puolella. Nyt ja tulevina vuosina on kuitenkin jatkettava työtä sen puolesta, että koko VT8:n Turku–Pori-yhteysvälin korjaustarpeet saadaan toteutettua.

Hallitus arvioi valtiontalouden sopeuttamistarpeeksi 600 miljoonaa euroa. Puolet tästä tehtiin hallitusohjelman mukaisesti veronkorotuksin ja puolet menoleikkauksin. Esimerkiksi sähköveron korotus tuntuu selvästi sähköllä asuntoaan lämmittävien ihmisten kukkarossa. Uskon kuitenkin, että nyt tehdyt päätökset voivat kokonaisuudessaan edesauttaa suuren laivan kääntymistä ja Suomen kilpailukyvyn paranemista. Ehkä tulevia kehysriihiä voidaan näin käydä nykyistä valoisammissa merkeissä.