Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa torstaina 12.8.2021
Uusi valtuusto aloitti työnsä. Valtuutettujen joukossa on konkareita ja monia uusia luottamushenkilöitä. Kaikki valtuutetut ovat alkavalla kaudella kuitenkin monin tavoin uuden edessä. Tämän valtuuston aikana Raumalla aloittaa uusi kaupunginjohtaja, sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto muuttaa kaupunkiorganisaatiota ja koronakriisi tuo jatkuvasti muuttuvia olosuhteita.
Valtuutettujen eteen tulevat samat asiat vuodesta toiseen. Talous noussee keskusteluissa tälläkin valtuustokaudella kärkiaiheeksi. Taloudesta on tärkeä puhua, sillä se joko mahdollistaa tai vaikeuttaa kuntajohtamista. Talous on myös aiheena arkisempi kuin kuntastrategia. Kaupungin strategiasta tulisi kuitenkin keskustella eniten, sillä lain mukaan se on pohjana kaikelle kaupungin toiminnalle – taloudellekin. Kaupungin palveluja johdetaan valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti.
Kuntalain mukaan strategiassa tulee ottaa huomioon asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Se tulisi nähdä varsin laajasti. Hyvinvointijohtamisen osaamiselle onkin entistä suurempaa tarvetta jatkossa kunnissa. Hyvinvointijohtamisella tarkoitetaan hyvinvoinnin tuomista talouden rinnalle punta-roitavaksi tasavertaisina teki-jöinä kaikessa toiminnassa. Uudessa kuntalaissa hyvinvoinnin edistäminen on kytketty aivan uudella tavalla myös kunnan elinvoimaan.
Monesti hyvinvoinnin edistämiseen vaadittavat panostukset kilpailevat kunnan muiden velvoitteiden kanssa, ja häviävät juuri resursoinnissa. Talous ikään kuin voittaa hyvinvoinnin. Kuitenkin juuri kuntiin kohdistuvat tehokkuusvaatimukset edellyttäisivät johtamiselta hyvinvointitiedon entistä parempaa hyödyntämistä toiminnan kriittisen tarkastelun ja uudistamisen mahdollistamiseksi. Tällaisen tiedon hyödyntäminen vaatii kuitenkin analyysiä hyvinvointitilastojen takana olevista ilmiöistä.
Tiedoksi ei riitä se, että esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut. On ymmä-rettävä, miksi näin on. Vasta sen jälkeen rahoitusta voidaan kohdistaa niin, että pidemmällä aikavälillä pahoinvointia korjaavien palvelujen tarve saadaan pienenemään. Hyvinvoinnin edistämisen johtamiseksi panostukset tiedon analysointiin ja ilmiöiden ymmärtämiseen ovat valtuustotyössä oleellisia.
Tulevan valtuuston on onnistuakseen luotava koko kaupunkiin myös avoin organisaatiokulttuuri. Tieto tulee olla päätöksentekijöille avointa, koska juuri tieto on väline vuoropuhelulle. Vuoropuhelu taas mahdollistaa tiedon syvemmän ymmärtämisen, ja vasta siitä syntyy viisaus, jota kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan. Kuntajohtamisen uusi haaste on koordinoida myös oman organisaation ulkopuolista toimintaa, ja huomioida siten hyvinvoinnin johtamisessa niin yritykset, kolmannen kuin neljännenkin sektorin.
Tieto itsessään ei kuitenkaan synnytä vielä tekoja, vaan teot vaativat resursseja. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää usein muutosvaiheessa rahoitusta samaan aikaan sekä korjaavaan että ennaltaehkäisevään työhön. Johtamisen fokus ei silloin voi olla yhden vuoden taloudessa, vaan pidemmän aikavälin tavoitteessa – väestön hyvinvointia edistävässä strategiassa.
Haluan toivottaa vuoropuhelua ja viisautta aloittavalle valtuustolle kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiitos, että annatte aikaanne yhteisten asioidemme hoitamiseksi.
