Terveydentilamme on vuosikymmenten myötä parantunut merkittävästi. Yhteiskunnassamme on panostettu valistukseen ja esimerkiksi hammashygienia on parantunut säännöllisten tarkastusten ansiota. Silti edelleenkin esimerkiksi ylipainoisuuden riski näyttää olevan suurempi vähemmän koulutetuilla ja heidän lapsillaan kuin korkeasti koulutettujen perheessä. Elintapoihin vaikuttaa kaikkein merkittävimmin läheisten tarjoama malli. Tutkimuksessa havaittiinkin, että tupakoivia nuoria oli eniten tupakoivilla vanhemmilla ja alkoholin päihdekäyttäytymistä nuorilla, joiden vanhemmilla on vähintään lievästi kasvanut alkoholin käytön riski. Tämän vuoksi on tärkeää, että riskiryhmät tunnistetaan ja vanhempien elintapoja tarkastellaan myös lapsen näkökulmasta työterveyshuollossa, neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Täytyy myös muistaa, että vanhemmat tarvitsevat tukea elintapojensa muuttamiseen. Motivaation voisi kuvitella vain kasvavan, kun vanhempi ymmärtää kyseessä olevan lapsen terveyteen vaikuttamisen oman terveyden sijaan.
Suomessa lapsiperheköyhyys on viimeisten 15 vuoden aikana lisääntynyt hurjaa vauhtia. Vuodesta 1995 vuoteen 2007 mennessä köyhissä perheissä elävien lasten määrä on jopa kolminkertaistunut. Tämä tarkoittaa tälläkin hetkellä sitä, että noin 150 000 lasta Suomessa elää köyhyydessä. Tästä on syytä olla todella huolissaan, sillä lapsuuden aikainen köyhyys altistaa jo nuoruusiässä syrjäytymiseen. Lapsiperheiden taloudellinen tukeminen on tämän vuoksi mitä parhainta työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mutta myös äärimmäisen tärkeää turvataksemme jokaiselle lapselle kasvua tukevat elinolot. Hallitus on tehnyt jo useita toimia lapsiperheiden köyhyyteen puuttumiseksi, mutta niiden vaikutukset tulevat vasta myöhemmin nähtäviksi. Keinoja tulee edelleen etsiä esimerkiksi kehittämällä verotusta lapsiperheitä tukevaan suuntaan.
Pelkkä taloudellinen tuki lapsiperheille ei ole kuitenkaan riittävästi. Sen lisäksi tarvitaan apua parisuhdeongelmiin, lapsen kasvatukseen ja säännöllisiä terveystarkastuksia koko perheelle. Kaikki nämä palvelut tulisi olla helposti perheiden saatavilla matalan kynnyksen palvelupisteessä. Hyvä esimerkki tällaisesta on perhekeskus, jota on muutamilla paikkakunnilla kokeiltu. Perhekeskukseen voitaisiin koota saman katon alle kaikki lapsiperheiden kannalta keskeiset toimijat aina neuvolasta, avoimesta päivähoidosta lastenvalvojaan asti. Yli hallintorajojen menevällä yhteistyöllä voitaisiin parantaa lapsiperheiden tuen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Perhekeskuksissa voitaisiin perinteisten palveluiden lisäksi tarjota mahdollisuuksia vertaistukeen perhekahvilan avulla tai terveysvalistukseen vanhempi-lapsi -liikuntaryhmätoiminnalla. Perheisiin ja heidän hyvinvointiinsa kannattaa nimittäin satsata. Se on mitä parhainta ennaltaehkäisevää työtä. Se on sijoitus tasa-arvoisemman ja terveemmän Suomen tulevaisuuteen. Hyvinvoivista lapsista nimittäin kasvaa hyvinvoivia aikuisia.
