Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 18.1.2021.
Ikäihmisten tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitospalvelua koskeva hoitajamitoitus astui voimaan lokakuussa 2020. Vanhuspalvelulakiin sidottu hoitajamitoitus on ollut monen kansanedustajan pitkäaikainen tavoite jo vuosikymmeniä. Mitoituksen voimaantulo onkin merkittävä työvoitto. Seuraavaksi on keskityttävä vastaavalla tavalla vanhuspalveluissa kotihoidon kehittämiseen.
Näyttää kuitenkin siltä, ettei vahvakaan lainsäädäntö saa ongelmia katoamaan yhdessä yössä. Jotta henkilöstön lisääntynyt aika vanhusten parissa toteutuisi aidosti, tarvitaan kiireesti työtehtävien uudelleen organisointia ja lisää työntekijöitä. Toisissa yksiköissä tähän on ryhdytty hanakasti. Toisissa asiaa vasta hämmästellään. Päättäjien tahto vanhuspalveluihin panostamisesta ei toteudu, jos arkea ei saada muutettua.
Hoivayksiköistä ja vanhusten omaisilta kuuluu edelleen huolestuttavia viestejä siitä, että lainmuutos ei näy parannuksina kaikkialla Suomessa. Vaikka lain mukaan yksiköissä on oltava 7 hoitajaa 10 hoidettavaa kohden (henkilöstömitoitus 0,7) viimeistään vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä, monia muutoksia edellytettiin toteutettavaksi välittömästi. Henkilöstömitoitus tulee voimaan asteittain. Sitova mitoitus on tammikuun alusta alkaen vähintään 0,55 työntekijää.
Mitoituksen paraneminen asteittain voi tuntua kovin hitaalta. Merkittävä arkeen vaikuttava muutos on kuitenkin jo voimaan astunut välittömän asiakastyön ja välillisen tukityön erottaminen toisistaan. Välillistä työtä ei enää saa laskea henkilöstömitoitukseen. Vanhusten yksiköissä on aivan välttämätöntä pohtia työtehtävien uudelleen organisointia, jotta vanhusten hoivaan, huolenpitoon ja kuntoutukseen saadaan lisää työaikaa. Välillinen työ tarvitsee myös tekijänsä, jotta ikäihmistemme hyvinvointi yksiköissä paranee. Välillistä työtä on esimerkiksi asukkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen siivous, pyykki- ja kiinteistöhuolto sekä ateriapalvelut.
Mitoituksen nostosta aiheutuvat kustannukset kompensoitiin jo kunnille. Käytännön tasolla lain toteutus on vaihdellut kunnittain. Lain noudattamatta jättämisessä on vedottu epäselvyyteen välillisen ja välittömän työn eroista. Lainsäätäjän viesti on kuitenkin hyvin selkeä. Jos hoitotyötä tekevä työntekijä ei ole vanhuksen luona tämän tarvitessa apua, vaan pyykkituvassa huoltamassa pyykkejä, asiat yksikössä eivät ole kunnossa. Tätä varten tarvitaan tukipalveluhenkilöstöä. Hoitotyötä tekevä työntekijä voi kyllä olla pyykkituvassa työvuoronsa aikana, mutta silloin yksikössä on oltava henkilöstömitoituksen mukaisesti muita hoitajia vanhusten luona.
Kaiken tämän tarkoitus on huolehtia siitä, että jatkuvasti apua tarvitsevat vanhuksemme sitä myös saavat. Hoitotyötä tekevän työntekijän tulee saada tehdä työtään vanhuksen luona, eikä joutua olemaan koko ajan muualla.
