Kolumni julkaistu Länsi-Suomessa 9.9.2021
Eräs lääkäri sanoi taannoin minulle, ettei sellaista kuin turha lääkärikäynti olekaan. Häkellyin sanoista. Olin vuosia tottunut kohtaamaan tilastoja, puheita ja kirjoituksia siitä, miten ihmiset tulevat turhaan lääkärille väärien vaivojensa kanssa. Olin tarkastellut järjestelmätason ongelmia ja kadottanut sen, ettei potilaan tarvitse pyytää anteeksi avuntarvettaan. Liian monet tuntevat syyllisyyttä hoitoon hakeutumisestaan. Kukaan ei halua olla syypää terveydenhuollon ylikuormittumiseen ja itseään sairaampien ihmisten hoidon viivästymiseen. Siihen tuskaan lääkärin asenne oli juuri oikea. Itse asiassa sellaisella asenteella juuri suomalaisten kansanterveyttä tulisi hoitaa – ennakkoon ja sairauksia ehkäisten.
Suomalaisten hyvinvointia halutaan nyt tukea ajoissa ja sairauksia hoitaa varhaisemmassa vaiheessa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa oikeanlaista ja oikea-aikaista hoitoa edistetään moniammatillisilla tiimeillä. Ajatus on, että hoitoa tarvitsevasta ottaa kopin moniammatillinen tiimi, joka ohjaa ihmisen hoitavalle taholle – tarvittaessa useammalle. Näin vastuuta ei vain siirretä ammattilaiselta toiselle, vaan autetaan ihmistä yhdessä. Asiakkaan kokema ikävä pompottelu paikasta toiseen vähenee. Samalla voidaan tarjota mahdollisia muita sosiaali- ja terveyspalveluita. Avun saaminen ajoissa säästää myös resursseja.
Perusterveydenhuollon nykyiset tilastot hoitoon pääsystä eivät imartele aluettamme. Lounais-Suomi pitää häntäpäätä yhdessä Pohjois-Suomen kanssa THL:n viimekeväisessä raportissa siitä, kuinka eri aluehallintovirastojen alueilla pääsee viikossa lääkäriin. Raumalla lääkärin vastaanottoa joutuu odottamaan keskimäärin seitsemän päivää ja sairaanhoitajan jopa yhdeksän. Keskimääräisyys tasoittaa huiput ja kuopat. Arjessaan moni on kokenut paljon pidempiäkin odotusaikoja. Lääkäripula on pahentunut. Sairaanhoitajalle pääsyn ruuhkautumista selittänee osaltaan korona: hoitohenkilökuntaa on jouduttu siirtämään sen hoitoon liittyviin tehtäviin. Terveyskeskusten tilanne on kuitenkin ollut vaikea jo ennen koronakriisin synnyttämää hoitovelkaa.
Terveydenhuoltolain mukaan kiireettömään hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Hallituksen tavoite on lyhentää hoitoon pääsyä seitsemään päivään. Toteutuakseen se vaatii kuitenkin vielä ratkaisuja riittävään rahoitukseen, sekä henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Lääkäreitä tarvitaan terveyskeskuksiin arviolta lisää noin 1000. Samanaikaisesti koronakriisi on uuvuttanut myös monet hoitajat. Pahimmillaan henkilöstöpula lisääntyy, kun jo olemassa olevakin henkilöstö siirtyy muihin töihin. Koulutusmääriä täytyy siis lisätä, mutta sen lisäksi on kiinnitettävä huomiota työoloihin ja alan houkuttelevuuteen. Palkkaus on tärkeä tekijä, mutta yhtä tärkeää on tarjota sellaisia työolosuhteita, joissa ammattilainen voi tehdä työnsä hyvin ja ylpeydellä.
Viisas lääkäri tai hoitaja näkee potilaan kohtaamisessa aina mahdollisuuden. Vaikka potilaan tila ei juuri sillä hetkellä vaatisi välitöntä hoitoa, on hyvä kuulostella, mistä ihmisen vaiva ja huoli voisi olla peräisin. Ihmisen omia havaintoja terveydestään on syytä kunnioittaa, mutta lääkärin taitoja tarvitaan näiden havaintojen tulkintaan ja johtopäätöksiin. Sen vuoksi on hyvä hakeutua hoitoon, kun itse kokee sen tarpeelliseksi. Varhaisen hoidon positiiviset vaikutukset ovat moninaiset: oikea-aikainen hoito on vaikuttavampaa, vähentää sairauspoissaoloja sekä ehkäisee ongelmien kertautumista ja kasautumista. Näin säästetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja. On monella tavalla järkevää, että ihminen saa apua ajoissa.
