Kolumni on julkaistu Satakunnan Kansassa 20.6.2022.
Väsymys, hengenahdistus tai fyysisen rasituksen raskaus voivat olla merkkejä kuormittavasta elämäntilanteesta ja kehon ylirasituksesta sen myötä. Ne voivat olla myös merkkejä sydämen vajaatoiminnasta ja sen taustalla olevasta sepelvaltimotaudista. Ensimmäisessä oireet poistuvat levon myötä, sydämen vajaatoiminnassa taas tärkeää on löytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireen aiheuttaja ja hoitaa sitä. Toiset ihmisistä huomaavat kehon viestit herkemmin kuin toiset. Muutos terveydentilassa herättää kuitenkin jokaisessa kysymyksiä, joihin kaipaa terveydenhuollosta vastauksia. Hoitoon pääsyn pitkittyessä moni asia mutkistuu.
Eduskunta sai toukokuussa esityksen hoitotakuun muuttamisesta. Lakimuutoksen myötä kiireettömän perusterveydenhuollon määräaika hoidon arvion jälkeen laskisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään. Esimerkiksi pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta tai toimintakyvyn alenemasta kärsivä pääsisi jatkossa hoitoon seitsemässä päivässä. Myös hoidon tarpeen arviointi olisi tehtävä aiempaa kolmea päivää nopeammin. Asiakas saisi ammattilaisen arvion saman päivän aikana yhteydenotosta.
Nopeampi pääsy kiireettömään hoitoon mahdollistaa sairauksien diagnosoinnin varhaisessa vaiheessa. Se on järkevää siksikin, että varhainen hoito todennäköisesti vähentää käyntien määrää erikoissairaanhoidossa. Saadessaan syyn oireille ihminen voi myös itse edistää terveyttään ohjatusti.
Kiireetön hoito on ollut Suomessa pitkään aliresursoitua. Kuluneen kahden vuoden aikana työntekijöitä on kuormittanut koronapandemia kaikkine lisätöineen. Nyt uusien hyvinvointialueiden aloittaessa hoitotakuulainsäädännöllä halutaan tukea peruspalveluiden laittamista kuntoon. Perusterveydenhuolto on hyvinvointimme ydin – jos se ei toimi, ongelmat heijastuvat muualle.
Hoitoon pääsyä koskevat määräajat tiukentuisivat vaiheittain. Ensi vuonna hoitotakuun määräaika kirittäisiin 14 päivään, ja vuoden 2024 loppuun mennessä se olisi 7 päivää. Uuden hyvinvointialueen velvoitteeksi tulisi järjestää näissä määräajoissa tutkimus- ja hoitoaikoja joko omana tuotantona tai ostopalveluna.
Hoitotakuun toteutumisessa on tosin vielä mutkia matkassa. Lainsäädäntö voi toteutua vain osaavalla henkilöstöllä. On arvioitu, että hoidon saatavuuden parantaminen tarkoittaisi koko Suomessa noin 226 lääkärin ja noin 208 sairaanhoitajan palkkaamista ensimmäisenä toimeenpanovuotena. Aivan aluksi on siis ratkaistava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula ja parannettava alan houkuttelevuutta.
Silti hoitotakuun tavoite ja suunta ovat oikeita. Voimme palauttaa ihmisten uskon sosiaali- ja terveyskeskuksiin vain, jos he voivat luottaa saavansa sieltä apua silloin, kun sitä tarvitsevat.
