Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 10.5.2021.
Vakavan sairauden kanssa taistelevan ihmisen tarina koskettaa minua syvästi. En ole lääkäri, joten sairastuneen kanssa jutellessani yritän keskittyä ymmärtämään terveydenhuoltomme ja lääkekorvausjärjestelmämme toimivuutta potilaan näkökulmasta, tai mitä voisin tehdä auttaakseni omassa roolissani.
Samaan aikaan olen kuitenkin kyseenalaistanut itseäni. Onko todella niin, että päättäjänä minulla ei ole muuta merkittävää roolia esimerkiksi syöpäsairauksien lisääntymisessä kuin tarvittavasta lisärahoituksesta huolehtiminen?
Uusien syöpätapausten määrä on kasvanut viimeisen 30 vuoden ajan. Vaikka yhä useampi syöpään sairastunut paranee, on syöpä edelleen suomalaisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Suomalaisista joka kolmas sairastuu syöpään elämänsä aikana. Nämä väestötasoiset tilastotiedot huutavat minulle: ”Havahdu päättäjä!”
Onko syöpä sitten vain suomalaisten ongelma? Myös EU:ssa syöpä on toiseksi merkittävin kuolinsyy heti sydän- ja verisuonitautien jälkeen. Syövästä voidaankin puhua jo Euroopan kansantautina. Joka yhdeksäs sekunti EU:ssa diagnosoidaan uusi syöpäpotilas. 45– 64-vuotiaiden keskuudessa syöpä on yhä useammassa Euroopan maassa suurin kuolinsyy.
Arvioiden mukaan vuoteen 2035 mennessä syöpien määrä voi jopa kaksinkertaistua. Tämä tarkoittaisi, että 40 prosenttia eurooppalaisista tulisi sairastumaan syöpään. Väestön ikääntyessä riski syöpään sairastumiselle vain kasvaa.
Samalla tiedämme kuitenkin, että noin 40 prosenttia syövistä voitaisiin estää. EU julkaisi tänä vuonna koko Euroopan yhteisen syöväntorjuntaohjelman, jolla tuetaan ja yhdennetään jäsenmaiden syöväntorjuntaa. Esimerkiksi paksusuolen syövän jälkeisessä 5 vuoden eloonjäämisasteessa erot maiden välillä ovat pahimmillaan 68 prosenttia.
EU-yhteistyön tavoitteena on torjua riskejä, jotka altistavat sairastumiselle. Keskeinen osa tätä suunnitelmaa on savuttomuus, haitallisen alkoholinkäytön pieneneminen, ympäristön saastumisen vähentäminen ja terveysosaamisen parantaminen terveempien elämäntapojen edistämiseksi. Samalla EU tavoittelee kansallisten syöpäkeskusten verkostoa, jonka avulla kehitetään syövän havaitsemista ja hoitoa.
Kuluneiden vuosikymmenten aikana syöpään on kehitetty monenlaisia hoitoja, jotka ovat vähentäneet kuolemia merkittävästi. Oma kansallinen syöpäkeskuksemme koordinoi suomalaista syöpätutkimusta ja edistää kansalaisten yhdenvertaista syöpähoitoa asuinpaikasta riippumatta. 2022 alusta alkaen Suomessa lisätään syöpäseulontoja. Suolistosyöpien seulonta otetaan käyttöön valtakunnallisesti ja samalla kohdunkaulansyövän seulontoja laajennetaan.
Syöpä on vääjäämättä vakava kansanterveydellinen uhka Suomessa. Se on yksi suurimmista aikamme lääketieteellisistä ja yhteiskunnallisista haasteista. Voimme kuitenkin kääntää tätä suuntaa, jos haluamme. 1970-luvulla Pohjois-Karjala -projekti vähensi merkittävästi miesten kuolleisuutta kiinnittämällä huomiota alueen miesten sydänterveyden parantamiseen. Sama menestystarina on toistettavissa myös 2020-luvulla syöpäsairauksien osalta. Päättäjien on havahduttava ottamaan vastuuta tästä suunnanmuutoksesta.
