Luulosairas. Valittaja. Rasittava tyyppi. Kalliiksi tulee yhden ihmisen takia. Minä en ainakaan ole reagoinut mitenkään, joten miksi yksi vain sairastuu. Eikö sille vaatijalle mikään riitä?
Näitä kommentteja kuulee liian usein silloin, kun työyhteisön ensimmäinen alkaa reagoida rakennuksessa olevaan homeeseen. Yleisimmät huonon sisäilman aiheuttamat oireet eli väsymys, päänsärky ja jatkuva sairastelu voivat olla vaikeita yhdistää juuri homeongelmiin. Toinen reagoi aikaisemman herkistymisen, allergiataipumuksen tai vakavamman altistumisen takia aikaisemmin kuin joku toinen. Sen vuoksi vertailu toisten terveydentilaan on epäreilua. Sen sijaan moni homeesta sairastunut tarvitsee terveytensä puolesta taistellessaan yhteisön apua ja ymmärrystä.
Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos selvittivät yhdessä Ylen kanssa peruskoulujen sisäilmaongelmia. Tuoreen selvityksen tulokset kertovat karua kieltään ongelman laajuudesta: kyselyyn vastasi runsaat 800 koulua, runsas kolmasosa Suomen peruskouluista. Yli puolet kouluista raportoi sisäilmaongelmista. Valtaosa Suomen kouluista jäi vielä kyselyn ulkopuolelle.
Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta meiltä on puuttunut ymmärrys ongelman vakavuudesta ja tahto tilanteen korjaamiseksi. Liian monen on pitänyt sairastua, jotta sisäilmaongelmien vähättely yksittäistapauksissa on alkanut muuttua kansalliseksi huoleksi. Vasta nyt on havahduttu siihen, että huono sisäilma on myrkkyä erityisesti lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. Lapset sairastuvat esimerkiksi astmaan herkemmin kuin aikuiset, minkä vuoksi he ovat erityisen alttiita sisäilmaongelmien aiheuttamille sairauksille. Homeet voivat aiheuttaa myös aikuisille monenlaisia vakavia ja pysyviä sairauksia, kuten vaikeita astmoja, keuhkokuumeita sekä neurologisia ja reumaattisia sairauksia.
Suomella ei ole varaa sairastuttaa lapsiamme ja työikäisiä aikuisiamme jopa pysyvästi sen vuoksi, että emme pysty huolehtimaan heidän jokapäiväisistä työskentelytiloistaan. Kun ongelman laajuus on nyt alkanut hahmottua meille, on valtion aika myös toimia. Kunnat eivät pysty yksin ongelmaa ratkaisemaan.
Suomen talous kaipaa samanaikaisesti kipeästi uusia investointeja. Nämä kaksi ongelmaa voitaisiin ratkaista panostamalla mittavasti korjausinvestointeihin juuri tässä ajassa. Tärkeintä kuitenkin on se, että osoittaisimme näin huolehtivamme tulevaisuutemme tekijöistä ja heidän terveydestään. Heidän puolestaan on aikuisilla oltava nyt rohkeutta sanoa ongelman vähättelijöille – haista home.
