Kolumni on julkaistu Länsi-Suomessa 8.9.2022.
Kolme vuotta sitten kohtasimme koko maailman pysäyttäneen koronapandemian, joka sai meidät taistelemaan oman ja läheistemme terveysturvallisuuden puolesta. Puoli vuotta sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti kansallista turvallisuuden tunnettamme. Maan hallitus ryhtyi välittömästi toimiin, joilla vahvistettiin Suomen puolustusta. Näiden kahden kriisin jälkeen nyt edessämme on jo kolmas. Tuleva talvi pelottaa monia taloudellisesti. Sähkön hinta on ennätyksellisissä lukemissa, ja raju inflaatio näkyy kauppojen hinnoissa.
Energian ja elämisen hinnat ovat arkisia asioita, joita olemme tottuneet omilla kulutustavoillamme suhteuttamaan käytettävissä oleviin tuloihimme. Osassa kodeista iloitaan nyt vanhan sähkösopimuksen tuomasta suojasta, ja toisille on kertynyt säästöön puskureita tällaisten pahojen päivien varalle. Talveksi ennustetut hinnannousut ovat kuitenkin niin suuria, että kaikki kotitaloudet eivät pysty omin toimin madaltamaan kulutusta sellaiselle tasolle, jonka tuloillaan pystyisivät kohtuudella maksamaan. Tämä ei koske ainoastaan pienituloisia kansalaisiamme, vaan mahdottoman tilanteen edessä ovat sähkölämmitteisessä kodissa asuvat keskituloisetkin. Erilaisissa elämäntilanteissa myös kulutus vaihtelee. Esimerkiksi yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla asumisen kulut kasaantuvat yhden ihmisen harteille. Monissa lapsiperheissä käytettävissä olevat tulot menevät kokonaan jo peruskulutukseen. Tällöin tilanne on vielä vaikeampi.
Kaikkea sähkön hinnan nousua emme pysty kompensoimaan, mutta voimme kohdennetuilla toimilla pyrkiä helpottamaan suomalaisia pääsemään talven yli. Kotitalouksien tilanteen helpottamiseksi ja sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi on tehtävä sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Yritysten ja kotitalouksien tarve ennakoitavalle ja edulliselle sähkölle tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Vihreään siirtymään panostamista tulee jatkaa, jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee. Olkiluoto 3:n käynnistyminen tulee kreivin aikaan, ja tuo samalla helpotusta suomalaiseen energiaomavaraisuuteen pidemmäksi aikaa.
EU:n on myös löydettävä yhteiset ratkaisut. Esimerkiksi teknistä hintakattoa tulisi alentaa unionin laajuisesti. Lisäksi sähkön ja maakaasun hinnan erottaminen toisistaan on ainoa tapa huolehtia Euroopan yhtenäisyydestä kiristyvässä energiakriisissä.
Nopeat markkinaheittelyt vaativat toimia myös Suomelta. Hallitus esittää laajaa tukipakettia sähköyhtiöille johdannaismarkkinoiden muutosten vuoksi. Kyse on viimesijaisesta rahoituksesta yhtiöille, joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Järjestely herättää kysymyksiä. Syynä poikkeukselliseen tukipakettiin on varautuminen rajuihin markkinamuutoksiin seuraavien kuukausien aikana. Tarkoituksena on varmistaa yhtiöille hätävara nopeaan reagointiin, jotta markkinoiden heilahtelut eivät heijastuisi pahimmassa tapauksessa kotitalouksiin tai sähkön toimitusvarmuuteen Suomessa. Järjestely on tilapäinen, ja tarkoitettu vain kriisin pahimmalle vaiheelle.
Myös kotitalouksille on etsitty keinoja kriisistä selviytymiseen. Pahimman hintapiikin ajaksi, joulukuusta huhtikuuhun, sähköenergian alv-kantaa alennetaan 10 prosenttiin, jotta sähkölaskuja saadaan pienennettyä. Lisäksi tuloveroon tehdään kotitalousvähennyksen kaltainen määräaikainen sähkövähennys, joka voidaan ottaa ennakollisesti huomioon verokortissa. Määräaikaisen sähkötuen avulla on tarkoitus auttaa arviolta satoja tuhansia suomalaisia. Parhaimmillaan sähkölaskuihin voisi saada satojen eurojen helpotusta.
Energiakriisin helpottamiseksi on päätetty toteuttaa useita toimia. Nyt niiden valmistelu yksityiskohtineen alkaa. Suomalainen yhteiskunta näyttää vahvuutensa tämänkin kriisin keskellä. Yhdessä me selviämme.
