Monelle meistä olohuoneen seinän väri, eteistilan huonekalut tai keittiöstä tulviva pullan tuoksu ovat makuasioita, joista ei voi kiistellä. Toinen tykkää valkoisesta pinnasta, toinen punaisesta. Näin onnellisesti asia ei kuitenkaan ole kaikilla.
Autismin kirjon ihmisille esimerkiksi huoneeseen tulviva ruuantuoksu voi aiheuttaa valtavaa aistiyliherkkyyttä. Autismikirjon häiriö onkin aivojen kehityshäiriö, joka vaikuttaa muun muassa siihen, miten ihminen aistii ja kokee ympäröivän maailman. Kun aistisäätely on herkistynyt, ihminen reagoi muun muassa ääneen, valoon, hajuihin ja väreihin normaalista poikkeavasti.
Satakunnan ammattikorkeakoulu on kehittänyt yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton sekä Suomen erityisherkät ry:n kanssa työkalun, jolla voidaan nykyistä paremmin kiinnittää huomiota tilojen aistiystävällisyyteen.
On tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät tilassa tuottavat aistiärsytystä ja mitkä taas ovat herkistyneille aisteille miellyttäviä. Erityisesti vammaisille suunnitelluissa julkisissa tiloissa nämä asiat tulisi ottaa huomioon. Autisteilla ja autismin kirjoon kuuluvilla on yksilöllisiä erityispiirteitä kehitysvammastaan johtuen. Erityisesti koti, jossa autismikirjon ihminen asuu, tulisi olla juuri hänen erityistarpeisiinsa sopiva.
Aina autismin erityispiirteitä ei asumisratkaisuissa tunnisteta tai henkilön omaa toivetta ei kuulla. Suhtautuminen yleensäkin vammaisten mahdollisuuksiin tehdä valintoja asumiseensa liittyen on yhä ristiriidassa YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen kanssa. Sopimuksen mukaan myös vammaisilla ihmisillä tulisi olla oikeus valita missä ja kenen kanssa he haluavat asua.
Pelkästään autististen henkilöiden asumiseen keskittyviä asumisyksikköjä on viimevuosina rakentunut ympäri Suomea. Valtaosa autismikirjon ihmisistä asuu kuitenkin kaikille vammaisille suunnatuissa asumispalveluissa.
Osalle tämä ratkaisu sopii mainiosti. Osan on juuri aistiyliherkkyytensä vuoksi vaikea sopeutua esimerkiksi kanssa-asujien äänimaailmaan tai vilkasliikenteisen kadun vieressä olevaan ulkoilupihaan. Heille asuminen tarpeita vastaamattomassa asumisyksikössä voi olla tuskallista.
Onkin tärkeää, että vammaisten palveluasumista suunniteltaessa oikeaa kotia arvioidaan yhdessä muuttavan asukkaan kanssa.
Autismikirjon ihmisten tarpeita on vasta viime vuosina alettu ymmärtää entistä paremmin. Asumisen ei välttämättä tarvitse tapahtua autismikirjon henkilöille yksinomaan tarkoitetuissa asumisratkaisuissa. Asumisympäristössä ja henkilöstön rakenteessa on silloin otettava huomioon se, että asukkaana voi olla myös autismikirjon henkilöitä.
Tällä hetkellä tämän huomioiminen vaihtelee eri puolilla Suomea. Autismikirjon henkilöille sopivia asumisyksiköitä on siksi rakennettu jo eri puolille maata. Satakunnassa sellaista ei vielä ole.
Satakunnan sotea valmisteltaessa tuleekin etsiä ratkaisuja sille, että myös autismin kirjon ihmisten mahdollisuus asua kotiseudullaan heidän tarpeitaan vastaavassa kodissa paranee entisestään.
