Päätös toisensa jälkeen hallitus tekee linjauksia, joissa unohdetaan Suomen vahvuus – tasa-arvoisuus. Juuri sosiaali- ja terveydenhuollossa se on yksi tärkeimpiä hyvinvointia ohjaavia arvojamme. Tai on ollut. Tulevaisuus saattaa ollakin jo sitten jotain ihan muuta.
Hallitus on nostamassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja noin 30 prosentilla vuodenvaihteessa. Päätös maksujen nostamisesta tehtiin vasta loppusyksystä, mutta korotukset perustuvat hallitusohjelmassa olevaan 150 miljoonan euron säästötavoitteeseen. Päätös merkitsee sitä, että yhteensä 38 palvelun hinnat nousevat ensi vuonna. Maksut ovat kaikille samansuuruiset, joten kuten monet muutkin hallituksen päätökset, myös asiakasmaksujen korotukset tuntuvat eniten pienituloisten ja sairaiden, paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ihmisten kukkarossa. Tähän ryhmään kuuluu paljon esimerkiksi eläkeläisiä ja toisaalta pienituloisia lapsiperheitä.
Nosto tarkottaisi sitä, että terveyskeskuskäyntien, hammaslääkärin, yksilökohtaisen fysioterapian, vanhusten kotipalveluiden, lyhytaikaisen laitoshoidon, lääkärintodistusten ja lastensuojelun maksut nousisivat muun muassa. Lisäksi potilaan omavastuuosuus palveluista eli niin kutsuttu maksukatto nousee, mutta vain indeksin nousun verran.
Korotus on merkittävä ihmisten arjessa. Esimerkiksi pienituloinen yksinhuoltajaperhe, jossa vanhempi tarvitsee fysioterapiaa ja sen lisäksi lapsen sairastelun vuoksi joudutaan käymään usein terveyskeskuksessa saa asiakasmaksujen lisäksi varautua myös lääkekustannusten korotuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä isompi osa kuukausituloista menee terveys- ja sairauskuluihin. Jos tulojen ja menojen vuoksi jo nykyisinkin ollaan tiukilla, saa perhe varautua talousahdingon vaikeutumiseen. Myös pitkäaikaissairaan kansaneläkeläisen arkeen kuuluu lääkärikäyntien lisäksi laitoshoitojaksoja ja kotiin annettavia palveluja. Jokaisen palvelun hinnannousu lähes kolmanneksella merkitsee valtavaa lisälaskua tällaiselle eläkeläiselle.
Hallituksen suunnitelmat ovat huolestuttaneet myös useita asiantuntijoita. 30 prosentin kertakorotus on erittäin suuri. Tämän lisäksi maksujen nosto tehdään asetuksella, joten asiantuntijat eivät ole saaneet antaa lausuntoaan asiasta, eikä eduskunta myöskään käsitellä sitä, mikä olisi ollut enemmän kuin tarpeen kun kyseessä on näin merkittävä korotus. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa jo valmiiksi korkeampia kuin muualla Euroopassa. Korottamiseen ei ole varaa, vaan pikemminkin esimerkiksi sote-uudistuksen tavoitteena tulisi olla kehityksen kääntäminen toiseen suuntaan ja kohtuullisten asiakasmaksujen varmistaminen. OECD:n arvioiden mukaan juuri korkeat asiakasmaksut lisäävät ihmisten välistä epätasa-arvoa, koska niiden vaikutukset kasautuvat samoille, jo valmiiksi pienituloisille ihmisille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.Jos haluamme kutsua Suomea hyvinvointiyhteiskunnaksi myös tulevaisuudessa, kaikilla on oltava varaa tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin.
Jotkin kunnat ja kuntayhtymät päättävät hallituksen esityksestä huolimatta toimia toisin. Kunnilla on oikeus kohtuullistaa maksuja. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n hallitus päätti sosialidemokraattien toimesta esittää HUS:n valtuustolle, että asiakasmaksuja ei korotettaisi kuin peruspalvelujen hintaindeksin verran. Taustalla oli suuri huoli siitä, että pienituloisilla ei enää olisi varaa palveluihin, joita he kuitenkin kipeästi tarvitsisivat. Linjaus näyttääkin nyt olevan se, että hallituksen päätöksiä kerta toisensa jälkeen yritetään kunnissa korjata yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä.
