Suomen halajaminen arktiselle alueelle on toki herättänyt myös kritiikkiä. Muun muassa syksyisen Greenpeace-oikeudenkäynnin aikana nousivat usein esille arktisen alueen herkän luonnon haavoittuvuus ja se, millaista taloudellista toimintaa maiden tulisi alueella harjoittaa – vai pitäisikö Suomen ehkä kokonaan pidättäytyä alueella toimimisesta. Toinen näkökulma on kuitenkin se, että juuri muun muassa ympäristösyistä meidän tulisi sinne suunnata. Suomesta löytyy erittäin vahvaa ympäristöosaamista ja -teknologiaa, jota voi hyödyntää alueen ainutlaatuisen ympäristön turvaamiseksi. On tärkeää, että arktisen alueen liiketoimintaa kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luontoa kunnioittaen ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Samalla täytyy myös varautua siihen, että jos jotakin tapahtuisi, tilanne voidaan saada hallintaan. Tässä suomalainen osaaminen voi olla avainasemassa. Olemalla mukana arktisella alueella puolustamme myös suomalaista työtä, osaamista ja sen kehittämismahdollisuuksia.
Arktinen liiketoiminta voi tarjota merkittäviä mahdollisuuksia myös Satakunnalle. Satakunnassa on nimenomaan arktisella alueella tarvittavaa osaamista, jota ei saa hukata. Viime syksy oli Satakunnan meriteollisuuden ja erityisesti Rauman telakan osalta synkkä. Rauman telakka laajoine alihankintaketjuineen oli varpaillaan, ja ilmassa oli pelko myös koko meriteollisuuden ja siihen liittyvän osaamisen tulevaisuudesta maakunnassamme. Viime viikolla uutisoitu STX:n ja Rauman telakka-alueen kauppa ja yhteistyösopimus on myönteinen merkki siitä, että telakan sulkemisesta huolimatta aluetta voidaan yhä hyödyntää meriteollisuuden tarpeisiin. Vielä on kuitenkin tehtävä paljon töitä sen eteen, että maakunnan vahva meriosaaminen säilyy jatkossakin ja että ihmisillä on työtä ja hyvinvointia. Nyt tämä työ oikeastaan vasta alkaakin.
Satakunnassa on siis suunnattava katseet arktisen alueen luomiin mahdollisuuksiin. Valtion taas on pidettävä huoli siitä, että yrityksille ja teollisuudelle turvataan vakaat ja ennustettavat toimintaedellytykset. Maassamme tarvitaankin valtion ja yritysten pitkäjänteistä yhteistyötä ja yhteinen näkemys siitä, että Suomi on arktisen osaamisen johtava maa.
