Porissa kirjoitettiin taannoin rakkauskirjeet entisille porilaisille. Kirjeillä vedottiin tunteisiin ja pyydettiin kaupungista lähteneitä palaamaan takaisin kotiin. Nyt porilaiset jakavat rakkausrahaa. Rahaa ei voi hakea oman rakkausasteen perusteella, vaan sitä voivat hakea sellaiset porilaiset, jotka järjestävät hyvinvointia lisäävää toimintaa kaikille kaupunkilaisille Rakkaudella porilaisille –rahapotista. Kyse on kuntakentälle uudesta ajattelumallista eli osallistuvasta budjetoinnista.

Kaupungistuminen voi merkitä pienille ja keskisuurille kaupungeille negatiivista muutosta väestömäärään ja elinvoimaan. Sen vuoksi moni kunta on havahtunut asiaan. Nyt viimeistään on aloitettava taistelu oman kotikaupungin tulevaisuudesta. On saatava riittävästi väestöpohjaa kuntaan, mutta myös työtä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Persoonalliset ja uudet tavat vahvistaa tunnetta kotikaupunkiin kuulumisesta ja huolehtia asukastyytyväisyydestä nostavat nyt päätään ympäri Suomen.

Osallistuva budjetointi on rantautunut maailmalta Suomeen. Porin lisäksi myös Helsinki on edelläkävijä tässä. Helsinki on juuri palkannut stadiluotsit, joiden tehtävänä on eri kaupunginosissa auttaa asukkaita syksyllä päättämään, mihin 4,4 miljoonan euron osuus Helsingin talousarviosta alueilla vuosittain käytetään. Ajatuksena on, että asuinalueiden asukkaat ovat virkamiehiä ja kuntapäättäjiä paremmin selvillä, mikä hanke toisi juuri omalle asuinalueelle lisää asumisviihtyisyyttä ja hyvinvointia. Mallissa on toki omat ongelmansa, mutta sen idea asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä on tärkeä.

Suomen kuntakenttä elää nyt isoa murrosta. Kunnat ovat olleet viimeiset vuosikymmenet valtavia palveluorganisaatioita, jonkinlaisia palvelukuntia. Ne ovat huolehtineet niin kuntalaisten terveydestä, lasten koulutuksesta, vanhusten palveluista kuin vapaa-ajan toiminnoistakin. Palveluiden korostuminen onkin jättänyt varjoonsa kaupunkien merkityksen laajemmin kuntalaisille. Maakunta- ja sote-uudistus pakottaa kaupunkeja miettimään tulevaisuuttaan nyt uudelleen.

Kunta on elämisen edellytyksiä luova paikallisyhteisö. Jatkossa kunnan tehtävänä on toimia lähidemokratian mahdollistajana sekä huolehtia talouden uusintamisesta ja elinvoimasta alueellaan. Elinvoimaa luodaan huolehtimalla yritysten toimintaedellytyksistä, mutta myös luomalla kaupunkiin uutta, tuottamalla osaamista ja hankkimalla innovaatioita alueelle. Kunnan on toki osattava huolehtia koko yhteisöstään, jossa yhtenäisyys ja identiteetin vahvistuminen lujittavat myös kuntaa itseään. Kaiken tämän lisäksi kunnan tehtävänä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista. Hyvinvointitehtävän hyvä hoitaminen synnyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisen tekemisen tahtotilan. Paikallisessa me-hengessä on voimaa, joka saa aikaan paikallisia ihmeitä. Rauma on hyvä esimerkki sellaisesta ihmeestä.

Kaupungin hyvää mainetta ei pysty luomaan hyvilläkään markkinointikampanjoilla, jos totuus on kuntalaisten mielestä jotain muuta. Hyvät teot ovat siis avain kaupungin sisäiseen maineeseen ja sen myötä myös ulospäin maailmalle suuntautuvaan viestiin.

Raumalla on jo olemassa jotain sellaista, josta monet kaupungit ovat kateellisia. Meillä on pitkä ja vaikuttava historia, ja sen myötä syntynyt vahva paikallisidentiteetti erityispiirteineen. Kun sen lisäksi on vielä syntynyt valtava tekemisen meininki, on se kaikkein kiinnostavin Rauma tarina jo valmiina.

Raumalaisten mahdollisuutta vaikuttaa vaalien välissäkin meitä kaikkia koskeviin asioihin voisimme toki vieläkin lisätä. Esimerkiksi Uotilasta on kantautunut huolestuneita viestejä alueen tulevaisuudesta asuinalueen palveluiden supistuttua. Rauma voisi kokeilla Uotilassa, miten asukkaat saataisiin mukaan löytämään ratkaisuja elinvoiman vahvistamiseksi ja alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Rauma ja sen asuinalueet ovat erilaisia. Ratkaisutkin alueilla ovat erilaisia. Toisen asuinalueen ongelma voi olla hankalat liikenneyhteydet keskustassa olevien palveluiden piiriin, kun taas toisella alueella voisi asukkailla olla kaipuuta yhteiseen ruokapuutarhaan.

On muistettava, että paikallisilla ihmisillä ja yrityksillä on paras tietämys juuri tämän kaupungin tarpeista. Sen vuoksi on varjeltava kuntademokratiaa, eikä antaa päätöksenteon karata kauas omasta kaupungista. Tulevaisuus voidaan tehdä vain yhteistyössä Raumaan rakastuneiden kesken.